Alfa-projektin syyspäivitys: kone huoneeseensa

Edellisestä Alfa-projektiin liittyvästä postauksesta on vierähtänyt jo neljä kuukautta, mutta projekti ei ole suinkaan koko tätä aikaa levännyt laakereillaan. Laakerit lepäävät itse asiassa tällä hetkellä moottorissa, ja moottori lepää auton konehuoneessa. Koska kuvat on otettu pääasiassa matkapuhelimen kameralla loisteputkien valaistuksessa, kuvissa on melkolailla heijastuksia mutta koittakaa pärjätä!

Raatohan piti ensiksi saada rullaavaan kuntoon, jotta sitä olisi miellyttävämpi työnnellä hallissa edestakaisin. Lasikuulapuhaltelun jälkeen paikoilleen menivät apusimpukka, kuulamutteriohjaus ja poljinpaketti jarrutehostimineen. Kun hallintalaitteet olivat paikoillaan, saatoin hetkeksi laskea sisäisen lapsen irti ja päristä tilapäisen kuljettajan penkin päällä, käännellä rattia ja polkea polkimia. Melko nopeasti jouduin kuitenkin pyyhkimään kuolat rattiakselilta ja jatkamaan hommia, sillä tämä kampe ei vielä pärise ihan hetkeen.

Pyörien kääntelijät
Melko erottinen asennuspaita, joka on luonnollisesti vielä väärinpäin.

Etujousien asentamiseen seniori Tiippana kaivoi arkistojen kätköistä Alfan oman jousipuristimen, joka muistutti jousipuristimen sijaan enemmän sitä kidutuslaitetta, jolla Elektra King painoi James Bondin niskanikamaa. Niskanikamamurskaimen käyttö meni melko perinteisesti: kymmenen minuuttia hämmästelimme miten perin ja mihin reikiin härveli piti asentaa, itse jousien asentamiseen kului aikaa viisi minuuttia.

Projektihan alkoi sikäli olla hyvässä mallissa, että pääsin kasaamaan itse sydäntä eli auton moottoria. Nyt liikuttiin omalta osaltani vähän harmailla vesillä, sillä edellisistä suuremmista moottorihommista on minun kohdallani kerennyt kulua aikaa jo useita vuosia. Kyseisiä Alfan moottoreitahan olin tähän saakka pitänyt lähinnä kasana paskaa ja verkonpainoina, joten niistä kokemusta minulla ei ollut ollenkaan. Nyt oli siis aika ottaa lakki kauniiseen kouraa, ja pyytää isäukko vastaavaksi mestariksi tähän hommaan. Hänhän oli omien puheidensa mukaan kasannut ensimmäisen Alfan moottorin kutakuinkin liitu- ja jurakauden puolivälissä teinivuosinaan.

Tänne ei tarvinnut puristimia, mutta laitetaan nyt kuva joka tapauksessa.

Sylinterikansi oli kasattu jo aikaa ennen tätä blogia, joten se odotteli hyllyllä vain paikoilleen nostamista. Kansi on täydellisesti rempattu, minkä lisäksi siinä on uudet venttiilit ja venttiilinohjurit. Nokka-akseleista imupuolen nokka on vanhoja ykkösryhmän peruja, eli sisältyy ryhmään "viritysosa". Imunokka on todennäköisesti edelleen vain hieman vakiota huonompi! Vaihdelaatikko on kasattu samoja aikoja kannen kanssa, joten ei siitäkään sen enempää. Laatikossa on viisi vaihdetta eteen ja pakki, uudet synkat, useampi uusi ratas ja uusi kytkimen työsylinteri. Ja kromattu vaihdekepin varsi.

Itse moottorin kasaaminen oli kyllä kieltämättä suorastaan mukavaa, kun ei tullut niitä niin sanottuja tenkkapoo-hetkiä. Tässä välissä voi huomauttaa, että eihän se moottori suinkaan ole vielä käyntikunnossa. Koneeseen tulivat uudet rengassarjat mäntiin, kytkinlevy, laakerit, tiivistesarja sekä vesipumppu. Itse lohkoa lasikuulapuhalsin useampaan otteeseen, ja voin kyllä luvata, että seuraavassa (jos sellaista tulee) projektissa joku puhallusfirma puhaltaa kunnon vehkeillä joka helvetin kikkareen. Joka tapauksessa osaavan mestarin avustuksella kone kasautui varsin nopeasti, ja muutaman tunnin jälkeen nostimme puolimoottorin konehuoneeseen. Loppusilauksena valmiina hyllyssä ollut sylinterikansi ruuvattiin kiinni, ja projekti oli taas muutamaa askelta lähempänä maalia. Ilman muutaman kymmenen vuoden kokemusta vieressä homma olisi kussut varmuudella joihinkin seuraavista kohteista:

  • tuskin olisin huomannut kiertokankien epäsymmetriaa
  • öljypumpun ylipaineventtiili olisi jäänyt huoltamatta
  • nokkaketjun kiristinrullan lukitus ei varmasti olisi mennyt oikein
  • ja viimeisenä nokkaketjun lukitussokka löytyisi aivan varmasti öljypohjasta, ellen olisi saanut neuvoa laittaa riepua alle sitä kasatessa
Hetki tämän jälkeen yleensä aina joku pinta naarmuuntuu

Moottorin kasauksen ohella olen elvyttänyt sen ympärille tulevia apulaitteita ulkoisesti ja sisäisesti, näitä kilkkareita on sen verran paljon, että niistä lisää seuraavassa projektia käsittelevässä tekstissä. Seuraavaksi olisi tarkoitus kasata moottori ja konehuone loppuun, vedellä jarrulinjat kuntoon ja asentaa kardaani paikoilleen, jotta Alfa saataisiin liikkumaan ihan omin voimin. Näistä kuitenkin lisää myöhemmin, sateesta ja pimeydestä huolimatta kaikille hyvää syksyä!

Projektin aikaisemmat vaiheet löytyvät seuraavien linkkien takaa:

Akselisto paikallaan - Alfa-projekti etenee vieläkin

Hitaasti mutta epävarmasti: Alfa-projekti etenee

Alfa-projekti: isän, äidin ja koiranvirka

Unelmien kesäloma: sulkeudu autotalliin

”Kaikki Alfat on vanhoja italialaisia p****ja”