Mitä yhteistä on rock-yhtye CCR:llä ja jiirisahalla?

Joka marraskuinen ongelma: isänpäivä lähestyy ja isälle pitäisi keksiä lahja.

Löysin edellisenä kesänä anoppilastani 1970-luvulla Suosikissa julkaistun julisteen, jossa komeilee Creedence Clearwater Revival -yhtye. Tuttavallisemmin siis CCR. Fogertyn yhtye sattuu olemaan isäni lempibändi, joten päätin värkätä tämän kyseisen julisteen kehyksiin ja antaa sen hänelle isänpäivälahjaksi. Valmistukseen tarvitaan vain puulistaa, mattamustaa, pari ruuvia ja jiirisaha.

Jiirisahaa minulla ei ennestään itselläni ollut, mutta onnekseni Lappeenrannan Stark -liikkeestä sain sellaisen testiin. Sahan nimi on DCS777, Dewalt DCS777. Kyseinen jiirisaha ei ole aivan se perinteisin malli, vaan tämä yksilö on akkukäyttöinen. 54 V akku pyörittää sahan terää 6300 kierrosta minuutissa ja akun kestoksi luvataan peräti 220 sahauskertaa 38 x 66 mm puutavaraan. Aikaisemmat kokemukset jiirisahoista tuovat mieleen juuri jatkoroikkien riittävän pituuden kanssa taistelemisen, joten lähtökohtaisesti yksi ongelma on poistunut työskentelystä. Pikaisella perehtymisellä minulle selviää, että nimenomaan sähkötyökoneiden akut ovat viime vuosina kehittyneet erittäin paljon ja ne saattavat yllättää laitteen käyttäjän positiivisesti. 

Katsotaan miten Dewalt selviää, joten sitten vain hommiin!

Sahan asensin 45 asteen kulmaan, ja taulunkehyksien jiirit syntyivät vaivatta koneen oman työvalon avustuksella. Näinkin helpossa hommassa voi luonnollisesti sahata yhden listan liian lyhyeksi ennen kuin muistaa, että 45 asteen jiirin takia listan pituus ei ole sama sen ylä- ja alareunassa. Tästä ei valitettavasti voi syyttää sirkkeliä, vaan joutuu katsomaan peiliin.

Pieni puuhastelu herätti luonnollisesti ruokahalun, joten pitihän tälle sahalle syöttää välillä muutakin kuin puuta...

Leikkaaminen ei ollut ongelma, sillä siivut syntyivät helposti ja niistä pystyi tekemään riittävän ohuita...

Koska omat kokemukseni jiirisahoista ovat aika rajalliset, kyselin tuttavaltani rakennusalan ammattilaiselta vinkkejä, kuinka tunnistaa hyvän jiirisahan. Vastaus oli selkeä: hyvässä sahassa ei ole välystä ja eri kulmien ja asentojen lukitus on pitävä ja tarkka. Lisäksi leikkuunopeuden pitäisi olla riittävän suuri, jotta jälki on siisti eikä rosoinen. Ja jos kyseessä on akkukone, niin akku saisi mielellään kestää pidempään kuin kymmenen leikkausta per akullinen.

Siispä tuumasta toimeen, kokeillaan ensin koneen yleistä käytettävyyttä ja tarkkuutta. Vaakatasossa leikkuukulmaksi saa 50 astetta molempiin suuntiin, minkä lisäksi pystysuunnan kallistuskulmaa on mahdollista kääntää aina 48 asteeseen saakka. Kone tuntuu käteen napakalta ja tarkalta, turhia välyksiä siinä ei tunnu olevan lainkaan. Lukitukset eri astekulmiin pitävät hyvin ja leikkuukulma ei muutu, vaikka vähän ravisteleekin. Mainittakoon, että leikkuun ja terän suuntaamista helpottaa XPS -sahauslinjailmaisin, joka muodostuu sahan omasta terästä kohtisuoraa sen yläpuolelle asetetun työvalon ansiosta. Silppuan kokeeksi muutamia äitini vanhoja taulukehyksiä (ei tauluja!) ja myös leikkuujälki näyttää hyvältä, sillä rosoisia repeämiä ei kehyksiin synny. Muistetaan toki, että leikkuujälkeen voi myös voimakkaasti vaikuttaa käytettävällä terällä ja sen ominaisuuksilla.

Työvalon ja terän muodostama varjo toimii kohdistusapuna sahaamisessa. Varjo on tarkka, ainoastaan epätasaisilla pinnoilla se hieman hajoaa.

 

Leikkuujälkitesti taulunkehysten kappaleista.

Akkua testasin silppuamalla saunansytykkeitä. Eli kasa laudanpätkiä sisälle ja menoksi! 50 kappaletta, 100 kappaletta, 150 kappaletta ja kahvitauko. Lopulta mielenkiintoni riittää 250 sahauskertaan ja yhtä moneen pieneen sytykepalaan, mutta koneen akku on vielä hyvissä voimissaan. Toinen akku latautuu samalla täyteen laturissa. Laturista puheen ollen sen ainoaksi pieneksi miinukseksi on laskettava hieman liian lyhyt virtajohdon pituus. Ei siis kovin iso puute.

​Akun kestotesti menossa eli sytykepalojen sahaamista. Mainittakoon, että pölynpoistoon on koneessa lähtö, mutta minulla se ei ollut käytössä. ​
Koska en osaa sahata suoraan, sahasin suosiolla vinoon.

Oma kokemukseni Dewaltin akkukäyttöisestä jiirisahasta on erittäin positiivinen. Olen myös sitä koulukuntaa, joka on tottunut surkeaan akunkestoon sähkötyökoneessa, joten tämän sahan tapauksessa ennakkopuheet pitivät paikkansa hyvästä akun kestosta. Meidän kotitilallamme rakennukset ja mahdolliset työkohteet ovat melko hajallaan toisistaan, ja esimerkiksi kesämökilläni ei ole sähköjä lainkaan, vaan virta on tuotettava esimerkiksi aggregaattien avulla. Tällöin on erittäin käyttäjäystävällistä kantaa paikalle pelkkä akkukone, jos verrataan aggregaatin, jatkoroikkien ja vielä itse jiirisahan raahaamiseen. Ainakin omaan käyttööni sahan tarkkuus ja yleinen toimivuus ovat erinomaisia, joten niistä ei minun rakentamiseni jää kiinni. 

Huolimatta sateesta ja harmaudesta hyvää loppuviikkoa ja tulevaa isänpäivää kaikille!

Dewalt, Stu, John, Tom ja Doug. Lisäksi kuvassa pakollinen kiintiöalfa.

Linkit

Stark Suomi

Dewalt DCS777