Nuotituksen ABC - osa 1

Mikä ihmeen nuotti ja miten se liittyy ralliautoiluun? Tähän kysymykseen törmäsi ja törmää edelleen erittäin usein, joten puretaanpa asiaa hieman auki.

Kartanlukijan survival kit

Nyt ei ole tarkoitus toimia ylijumalaisena nuottiguruna, vaan kertoa karkeasti rallinuotituksen yleispiirteet niitä vähemmän tunteville. Jos joku on varmaa, niin se, että kahta samanlaista nuottia ei ole olemassa, vaan kaikilla kuljettajilla on omia erikoisuuksiaan mukana. Pääpiirteet ovat kuitenkin samat.

Käytän tässä ABC-sarjassa apuna omia vanhoja kartanlukijoitani, joilta itseasiassa tuli niin paljon tarinaa, että nuottiblogi piti jakaa useampaan osaan. Jos kartturien jutut ja vinkit kiinnostavat, skrollaa suoraan tämän postauksen loppupuolelle.

Ensiksi alkukevennys: onhan näillä rallinuoteilla selkeä yhteys musiikkiin! Sanat ja sovitus: Carlos Sainz, vokaalit: Luis Moya

Ja sitten asiaan eli perusjuttuihin.

Mikä se ”nuotti” on?

Kärjistetysti nuotti kertoo kuljettajalle, mitä seuraavan erikoiskoemutkan takana on. Se on siis kirjallinen kuvaus erikoiskokeesta, joka kirjoitetaan lyhenteitä käyttäen kartanlukijan nuottivihkoon. Kartanlukija lukee kilpailussa merkinnät ääneen kuljettajalle, eli sananmukaisesti lukee nuottia.

Miten se tehdään?

Erikoiskoe ajetaan ennen kilpailua siviiliautolla ja muun siviililiikenteen joukossa lävitse yleensä kahteen kertaan, joissain kisoissa useamminkin. Ensimmäisellä kerralla nuotti tehdään, ja toisella kerralla sitä pääasiassa tarkistetaan. Jos ajetaan useammin, niin kolme päivää hierotaan nuottia, korjataan kaksi päivää ja lopuksi huomataan, että lopputulos on sama kuin ensimmäisen ajokerran jälkeen. Ehkei kaikilla, mutta näin se minulla meni…

Kuka sen tekee?

Kuljettaja sanelee ja kartturi kirjaa. Eli käytännössä lopullinen vastuu on kuljettajalla, mutta mikäli kartanlukija on eri mieltä, hän kyseenalaistaa kuljettajan valinnan. Omasta kokemuksesta voin taas kertoa, että raaskivat kyllä todellakin kyseenalaistaa ja ovat omasta mielestään aina oikeassa.

Millaisia nuotteja on olemassa?

Pääasiassa kaksi ryhmää: tienuotti ja vauhti- eli nopeusnuotti.

Tienuotissa kuvataan, kuinka paljon tie kääntyy (tai kuinka jyrkkä kurvi on), kun taas vauhtinuotissa kerrotaan, kuinka lujaa kurviin voi ajaa. Käytännössä tienuottia voidaan käyttää autosta riippumatta, systeemin pitäisi toimia niin Nissan Micralle kuin WRC Citikalle. Vauhtinuotti suhteutetaan puolestaan ajettavaan nopeuteen, eli siinä kuljettaja on arvioinut, kuinka lujaa hän voi tiettyyn paikkaan ajaa. Lyhyesti: Jos vasemmalle kääntyvä kurvi menee Nissan Micralla kaasu pohjassa, WRC Citikalla se ei välttämättä enää menekään.

Nuotin anatomiaa

Alla on kuva omista nuoteistani vuodelta 2011 Vanajanlinna-rallista. Tällä kyseisellä nuottirivistöllä on myös ihan oma tarinansa, siitä lyhyesti jutun lopussa.

Nämä ovat nyt omia termejäni, joten ei kannata käyttää absoluuttisena totuutena. Karkeasti koko homma menee kuitenkin seuraavasti:

Nuotissa on aina jakso, joka muodostuu seuraavista osista:

Välimatka --> Suunta --> Jyrkkyys -->Välimatka

Lisäksi merkitään tien korkeuseroja nypyillä ja niiden suuruuksilla. Tuohon rimpsuun voidaan sitten laittaa kaiken maailman lisämääreitä, jotka ovat taas kuljettajakohtaisia. Periaatteessa on sama käytetäänkö symbolina ”punaista omenaa” tai ”hillopurkkia”, kunhan vain kuljettaja tajuaa sen merkityksen. Kuva kertoo taas enemmän, mutta käytännössä tuo yksi jakso toistetaan niin monta kertaa kuin erikoiskokeella on pituutta. Alla olevassa kuvassa on esitelty puolestaan kurvien jyrkkyyden eri määreitä, nämä pääasiassa omaa skaalaani, joten ei kannata käyttää jos haluaa vaikka menestyä.

Ja otetaanpa sitten lopuksi asiantuntemusta kilpa-auton toiselta penkiltä, purkkiorjilta eli kartanlukijoilta!

Käytän apuna paria entistä kartturiani, molemmat ovat edelleen hengissä. Molemmat ovat myös menestyneet aikakaudella minun jälkeeni eli muiden kuljettajien kyydissä...

Ensimmäisenä ääneen päästetään:

Marko Salminen, Noormarkun Urheiluautoilijat/Moottorikerho

Tukka ei ole hyvin, mutta kello on kylän komein.

Salminen, parhaat saavutukset ja kokemus tiskiin:

- 4 x Ralliautoilun Suomenmestari, 1 hopea ja 2 pronssia, lisäksi Brittien rallisarjan mestaruus. Ja olin aina nopeampi kuin sinä rallisprint- aikanasi. Nuottikartturina n. 150 kisaa, kaikkiaan yli 300 kilpailua kartanlukijana.

Tähän väliin toimitus huomauttaa, ei pidä luulla kyseessä olevan tekijämies vaan kaveri on saanut mestaruutensa vain istumalla muiden kyydissä. Keskinäinen vauhtivertailumme pitää valitettavasti paikkansa. Olin hitaampi kuin kartanlukijani, tosin olin silloin 16-vuotias.

Tämänhetkinen kuljettaja ja kalusto:

Takamoto Katsuta Japanista ja autona Ford Fiesta R5. Tiimi on Toyota Gazoo Racing ja sen Challenge Programme.

Kuka on kovin kuljettaja, jolle olet lukenut nuotteja?

Ehdottomasti Tiippana. Niin kovaa yliuskoa omiin kykyihinsä ei ole sen jälkeen näkynyt, lisäksi järki ja jarrut istuivat auton viereisellä penkillä. Nimetään kuitenkin Juho Hänninen tähän.

Seuraavassa kuvassa on esitetty sivu tämän vuoden Neste Rally Finlandista ja sen Saalahden erikoiskokeelta. Avaapa tätä reseptiä hieman, mitä tässä koitetaan nyt kertoa?

Meillä kurvin jyrkkyyttä on kuvattu numeroilla yhdestä kymmeneen, eli käytämme numeroita perinteisten sanojen sijaan. Jos kurvi on todella tiukka, aivan takaviisto, se on ykkönen ja kymppi siten puolestaan loivin, aivan kaasu pohjassa ajettava. Välimatkat on merkitty kymmenillä metreillä, jotta ne eivät mene sitten kurvin jyrkkyyden kanssa sekaisin. Käytännössä tässä on aika selkeää tietä, jossa tulee yksi risteys asfaltilla ensimmäisen rivin lopussa. Alleviivaus nuottien alla tarkoittaa joko yhteen putkeen lukemista tai muuta huomion arvoista asiaa, esimerkiksi sitä että oikein kinkkinen tai hidas kurvi on tulossa. Kirjoita siihen kuvan alle nyt miten se nuotti luetaan ja sitten suomennos. Koita olla töhrimättä, tässä on oma mainekin nyt pelissä.

No siinä on.

Millainen on hyvä nuotti?

Kyllä se on mahdollisimman selkeä. Yleisin virhe on, että sinne nuottiin tungetaan aivan liikaa tavaraa. Kun nuotituksen jollain lailla oppii, tulee yleensä hirveä halu tunkea kaikki mahdollinen informaatio siihen. Sitten siitä yritetään ajaa kilpaa, ja todetaan että puolet menee ohitse. Kaj Lindström antoi tähän hyvän vinkin: kisan jälkeen laita oma in-car video pyörimään, ja näytä siitä kuljettajalle 15 sekunnin pätkä mistä tahansa kohtaa videota. Seuraavaksi pyydä kuljettajaa toistamaan kaikki se, mitä kartturi sanoi kyseisen 15 sekunnin aikana. Jos kuljettaja siihen pystyy, on nuotti ollut riittävän selkeä.

Taustatietona ei niin kokeneelle ralli-ihmiselle, tämä 15 sekunnin testi perustuu ennakointiin. Eli kilpailussa kartanlukija lukee kuljettajalle tietoa ennakkoon, ja tieto on tällöinen hetken aikaa kuljettajan muistin varassa kunnes auto on liikkunut ennalta ilmoitetun kurvin tai nyppylän kohdalle. Jos nuotissa on hirveä määrä tietoa ja kuvauksia, on kuljettajan todella hankala ymmärtää ja muistaa tätä asiaa.

Miten nuottia voi harjoitella tai hioa sitä paremmaksi?

Hyvä ja ilmainen konsti on se, että tekee nuotin päivänvalossa mutta tarkistaakin sen illalla. Tällöin pimeys ja auton valot tekevät melkoisen eron, sillä nyt oma silmä ei enää kerrokaan niin paljon. Suoralle tiellekin saattaa ilmaantua pimeällä monia nyppyjä, joita ei päivän valossa nähnyt. Nyt ne vain paljastuvat paremmin, kun auton valot eivät kannakaan nyppyjen ylitse.

Salminen, onnea viikonlopun kisaan. Muista sanoa kuskille, että jos kaataa auton, niin kuljettajan kyljen kautta. Silloin nimittäin kartturi tekee isomman kierroksen ja korkeammalla.

Kiitos lämpimistä sanoista.

Tätä kirjoittaessa Salminen on matkalla tänä viikonloppuna ajettavaan Uudenkaupungin SM-ralliin, jossa hän kilpailee Takamoto Katsutan kanssa numerolla 33. Niin ja se oma tarina omasta nuottivihkosta? Noh, lopputulos alla. Herra kuvassa oikealla lasketaan muuten nuottiblogin seuraavassa osiossa irti, jonka julkaisen heti huomenna eli perjantaina. Olehan siis kuulolla!