Näin syntyy maailman paras SM-ralliradio

Rallin SM-sarja jatkuu tulevana viikonloppuna Sastamalan ja Huittisen suunnalla Enset Oy SM-rallissa. Vaikka omalta osaltani kilvanajohommat ovat toistaiseksi siperialaisessa ikijäässä, ei rallin SM-sarja ole unohtunut.

Sattuneesta syystä minulla on ollut tänä vuonna tilaisuus seurata aitiopaikalta paitsi rallia, myös sitä, miten Yle Areenan kautta kuunneltava ralliradiolähetys syntyy. Kuluva kausi on lajissaan ensimmäinen, josta Yle ja AKK tuottavat yhteistyössä ralliradion jokaisesta SM-sarjan osakilpailusta. Aikaisemmin ralliradiota on kuultu lähinnä kilpailukohtaisesti, järjestävän tahon omakustantamana lähetyksenä. Suurelle yleisöllehän Yle Ralliradio on tuttu Suomen MM-rallista, ja maailman rallipääkaupunki Jyväskylä on vahvasti läsnä myös tämän vuoden SM-sarjan lähetyksissä, sillä sinne on sijoitettu ralliradion studio toimittajineen ja asiantuntijoineen.

Pre-rally

Viimeistään kisaviikon alkupuolella jaetaan erikoiskokeet reporttereiden kesken. Kilpailupäivästä ja sen kulusta tehdään tarkka suunnitelma, joka on eräänlainen toimittajan tiekirja ja aikakortti, mutta toimii myös koko lähetyksen aikataulutuksen perusrunkona.

Suunnitelmaan on merkitty erikoiskokeiden maalien tarkat osoitteet, arvioitu ajoaika ja -matka sekä näiden pohjalta laadittu minuuttiaikataulu siirtymisille. Tässä kohtaa on hyvä tosiaankin olla tarkkana, sillä osassa kilpailuista (lue: Tunturiralli) saattaa joutua sen verran jumalan selän taakse että peruspalvelutkin loistavat poissaolollaan. Pahimmassa kauhuskenaariossa reportteri siis soittaa studioon hätäpuhelun eksyneenä, puhelimen akku ja auton polttoaine lopussa, verensokeri nollissa nälästä lähes pyörtyneenä ja housut märkänä.

Kisaa edeltävä nakkilista koko komeudessaan. Vasemmalla pistetilanne sekä knoppitiedot erikoiskokeista ja kuskeista, keskimmäisenä aikataulu, osoitteet ja ajoajat ja oikealla lähtöluettelo merkintöineen.

Toinen tärkeä pohjatyö on tietysti itse kilpailuun ja kilpailijoihin liittyvä selvitys- ja päivitystyön tekeminen. Läpikäytäviä asioita ovat muun muassa sen hetkinen pistetilanne ja sijoitukset, sekä loppukautta kohden mentäessä arviointi, kuka voi vielä nousta millekin sijalle. Tiimit ja kilpailijat päivittävät nykyään erittäin hyvin sosiaalista mediaa, joten ennakkokuulumiset ja mahdolliset erikoisuudet käyvät hyvin selville tätä kautta. Viime töikseen voi sitten paneutua kisassa ajettaviin erikoiskokeisiin, eli onko niitä ajettu aikaisempina vuosina ja millaista tietä kuljettajille on luvassa. Samat rutiinit tekevät myös Jyväskylässä lähetystä tekevät tuottaja, studioisäntä ja asiantuntijavieras.

Talvinen selviytymispakkaus on keväällä enää karu muisto kaukaisuudessa.

Kilpailuaamu ja ensimmäinen erikoiskoe

Kokka pikitielle, radio kuulumaan ja antaa ravata!

Kilpailuaamuna kisapaikkakunnalla on siis ainakin kaksi ralliradion kenttätoimittajaa, Yle Jyväskylän konttorilla taas studioväki.

Pätkäreportterit asioivat aamun aluksi kilpailutoimistossa mediatiskillä, josta saadaan kaiken kattava ”jumalalupa”, tuttavallisemmin ajo- ja kulkulupa erikoiskokeiden välittömään läheisyyteen ja muut tarvittavat mediatarrat. (Jos huono tuuri käy, joutuu jo tässä kohtaa mahdollisesti kuuntelemaan Joni Pakarisen väsyneitä tarinoita.)

Toimittajan aikataulu mukailee melko lailla kilpailijoiden aikataulua, joka nykyisissä SM-ralleissa tarkoittaa varsin kivuttomia aamuherätyksiä. Vain Arctic Rallyn toisena kilpailupäivänä ensimmäinen erikoiskoe starttasi heti aamukahdeksan jälkeen ja koska siirtymää Rovaniemeltä erikoiskokeen maaliin kertyi noin sata kilometriä, reportteri sai repiä itsensä sängystä reilusti ennen kukkoa.

​Kenttäreporttereiden varustustenjako ja keskustelua vallitsevasta säätilasta. Tapahtumapaikkana toukokuinen Kouvola. ​
Tärkeää luottamustoimea suorittamassa. Tietyt asiat ovat ja pysyvät, nimittäin ilmakuplat tarran alla.

Erikoiskokeen maalissa neuvotellaan kilpailun toimitsijoiden kanssa oikea sijoituspaikka ralliradion autolle, joka sujuu yleensä varsin kivuttomasti. Itse maalihaastatteluissa toimittaja seisoo pari sataa metriä maaliviivan jälkeen sijaitsevalla stop-autolla, jossa kilpailijoilla tulee luontainen pysähdystauko kartanlukijan käyttäessä aikakorttiaan toimitsija-autossa. Joskus tämä alue saattaa olla hyvin ahdas, ja silloin vaaditaan erityistoimenpiteitä: Arctic Rallyssa ystävälliset toimitsijat lapioivat penkkaan kolon, johon toimittaja mahtui seisomaan ja tekemään haastatteluja. Erinomaista palvelua.

Asemissa SM O.K Auto-rallin ensimmäisen erikoiskokeen maalissa.
Piuhat, lähettimet ja puhelimet ojennukseen ja kohti rintamaa.

Erikoiskokeen aikainen toiminta ei pidä sisällään suuria salaisuuksia. Myös toimittaja kuulee lähetyksen omiin korviinsa korvanapeista,  ja mahdollista ”ei niin julkista” tietoa välitetään ralliradion omassa Whatsapp-ryhmässä. Kesäaikaan lähetyksen teko on säästä johtuen armollisempaa, mutta talvella kenttätoimittajalla on työssään omat lisähaasteensa. Kovana paukkuva pakkanen syö lähetyslaitteiston akkuja kuin mustaleskinaaras koiraita, joten laitteisto on yritettävä pitää toppavaatteiden sisällä säänsuojassa. Lähtöluettelon seuraamisessa ja merkintöjen teossa pari lisäkättä olisivat erinomainen lisävaruste, etenkin siinä kohtaa kun molempien käsien sormet ovat jäätyneet pystyyn. Talvella liikkuminen erikoiskokeiden maaliin on myös haasteellisempaa.

Elämää erikoiskokeiden välissä

Selvittyään suorasta lähetyksestä voi huokaista hetkeksi ja siirtyä kohti seuraavaa erikoiskoetta. Tässä kohtaa hovikuljettajana säntään edessä menevän kilpa-auton perään, hamuan juomapussista juomaa ja kysyn ensimmäisessä risteyksessä kumpaan suuntaan käännytään. Sitten voin palata takaisin todellisuuteen.

 Erikoiskokeiden välissä on joko suunnaton kiire seuraavalle pätkälle tai sitten löysempi aikataulu, jolloin voi esimerkiksi ruokkia itsensä parhaaksi arvotulla huoltoasemalla. Toimittajalla on tässä välissä hieman kotiläksyjä, sillä ennen seuraavaa livelähetystä pitäisi pysyä kärryillä kilpailun tilanteesta.

Tilannepäivitys, keskeyttäneet tai muuten vain huomioitavat.
Kuvun ravitseminen paikallisessa peukalobaarissa. Taustalla rallimanageri ja radiotoimittaja jumalan ja Suomen kansan armosta, Joni Pakarinen.

Normaalimittaisen SM-rallin aikana toimittaja käy keskimäärin kolmella tai neljällä erikoiskokeella, joista etenkin kahteen kertaan ajettavat erikoiskokeet helpottavat aikataulua ja suunnistamista huomattavasti. Päivän lopputöikseen usein toinen reitillä pyörivistä reporttereista kirmaa itsensä vielä kiireen vilkkaa viimeisiltä erikoiskokeilta kilpailun maaliin, josta tehdään päivän viimeiset haastattelut. Kun adrenaliini ja kilpailun kiireet ovat tauonneet, monista kuljettajista muodostuu yllättävän puheliaita ja avoimia, joten näissä haastatteluissa on mahdollista saada irti varsinaisia syväanalyyseja.

Pelkästään metsässä harhailevat reportterit eivät yksin saa lähetystä aikaan. Jyväskylän johtokeskuksessa eli studiossa vastataan koko päivän ajan, että kaikki toimii teknisesti eli lähetys kuuluu ongelmitta Yle Areenan kautta, ohjataan lähetystä siirtymistä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, luetaan sosiaalisen median kautta tulevia katsoja- ja kuulijaviestejä, spekuloidaan asiantuntijan kanssa tilanteita ja vedetään säännöllisesti yhteen kilpailun tapahtumat ja tilanteet. Ja tietysti soitetaan ralliradioon sopivaa musiikkia!

Viimeiset haastattelut erikoiskokeen maalista.
Ja lopulta päivä pakettiin. Väsyneet mutta onnelliset kenttäreportterit yhteiskuvassa.

Viime töikseen reportteri palauttaa kallisarvoisen lähetyslaitteistonsa matkalle takaisin Ylen uumenia, puistelee päivän tomut hartioiltaan ja suuntaa kotiinsa. 

Ja että mitä itse teen päivän aikana? No ainakin tätä.

Lisäksi haasteellinen tehtäväni erikoiskokeiden aikana on seisoa tien vieressä ja morjestella tuttuja. Yritän myös tyrkyttää omia vinkkejäni ja tietojani erikoiskokeista, mutta niiden vastaanottoprosentti on ollut hyvin vaatimaton. Jostain syystä toimittajat luottavat enemmän nykykarttureiden kommentteihin. Ihme hommaa.