Rallieläkeläinen testaa: voiko romuilla rikastua?

Jokaiselle autoharrastajalle on varmasti kertynyt romua nurkkiin. Niin minullekin.

Suomen syksyn osoittaessa parhaita puoliaan vesisateen ja tuulen muodossa päätin käydä katsomassa Korpjärven residenssissä, kuinka ikuisuusprojektini eli Alfa jakselee. Jakseli erinomaisen hyvin tismalleen samalla paikalla, johon sen viimeksi jätin.

Jotta keikasta ei tulisi aivan hukkareissu, lähdin metsästämään arkistojen kätköistä etumaskin osia lyhyttä sovitustyötä varten. Varastossa ei palanut lamppu, joten noin metrin jälkeen lensin ensimmäisen kerran turvalleen. Ylös ja eteenpäin, ja sitten osuikin jo polvi maukkaasti rikkoutuneeseen syyläriin. Alkoi jo orastavasti harmittaa koko homma, sillä romua ja muuta roinaa vaikutti kertyneen vähintäänkin riittävästi minun ja etumaskin välille.

Romua ja vähän lisää romua. Ehdottomasti säilyttämisen arvoista!

Pienen inventaarion jälkeen kasaamastani aarrekeosta löytyi neljä akkua, vääntynyt vanne, ruostumaton tiskiallas sekä kasa alumiinikennoja. Erityisen tunnepitoisia romuja ovat Keravan SM-rallissa kiveen ajettu vanne sekä vanhan Corollani porvoolaisen pihlajan kohdannut jäähdytin. Banaanin muotoista jäähdytintä kannattaa ehdottomasti säilyttää 11 vuotta tallissa, kuten myös teletapin antennia muistuttavaa vannetta. Ei voi tietää, jos vaikka tulisi joskus akuuttia tarvetta.

No, ei tule. Pienen googlettelun jälkeen selviää, että apu on onneksi lähellä. Luumäellä, Ristiinassa ja Suonenjoella toimii nimittäin Metallit rahaksi -niminen yritys, joka ottaa kyseisiä romuja vastaan, vieläpä niistä hieman maksaen. Yritys lupaa nettisivuillaan, että romukasan arvosta voidaan antaa budjettihinta ja toimitusohjeita myös Whatsappin välityksellä. Mielestäni mahtava ominaisuus, koska suomalainen mieshän on sellainen sosiaalinen eläin, joka laskee kaiken puhetta minivoivan viestinnän eduksi! Otinpa siis romukasastani kuvan ja lähetin sen metallitrahaksi.fi-sivustolla ilmoitettuun numeroon. Hetken päästä puhelin piippasi, ja kasani arvoksi ilmoitetaan 40 euroa. Nettisivuilta löytyi myös kätevästi ohjeet, miten tavarasta saa parhaan hinnan. Käytännössä minun kasassani tämä tarkoittaa puisen tukikehyksen poistamista ruostumattomasta tiskialtaasta.

Kuva 1/2 jolla arvioitiin romujen arvoa. Kengät eivät kuulu toimituserään.
Kuva 2/2. En tiedä, oliko tuo tarkoitus asentaa vielä käyttöön, mutta nyt se ainakin oli väärässä paikassa väärään aikaan.

Tässä kohtaa kipeällä polvella teki mieli laittaa myös Alfastani kuva, että mahtuisikohan tuo samalle romulaarille ja saisiko siitäkin rahaa. Jätin kuitenkin toistaiseksi laittamatta. Kasasin romut toisen romun eli siviiliautoni kyytiin, ja tarkoitus oli käydä viskaamassa kasa viikon viimeisenä työnä vastaanottopisteelle Luumäelle.

Tavaran toimitus onnistuikin kätevästi. Varastovastaava Ari kantoi roippeet vaa’alle, punnitsi ja ilmoitti hetken päästä, että lopullinen hyvityshinta on 38 euroa. Eli voinee sanoa, että näppituntuma on aika hyvä, kun heittoa kuvan perusteella annetun budjettihinnan ja tosielämän välillä on kaksi euroa. Koko ruljanssiin meni aikaa noin viisi minuuttia, joten henkilökunnassa on varikkotiimin ainesta!

Klikkaa kuvat suuremmiksi:

Ammattilainen avustaa romujen kantamisessa Punnitus... ...Punnitus... ...ja viimeinen punnitus. Puukehys ruostumattomassa altaassa, joka unohtui sitten poistaa.

Kaupan päälle Ari vinkkasi, että toimistotiloissa voisi olla automaatillinen kahvia, joten kahvikortti täytyi ehdottomasti käyttää. Toimistossa törmäsin myös itse yrittäjään Jarmo Hoviin, ja koska olen koko ikäni muun muassa ajanut romuilla kilpaa, niin päätin jututtaa romualan yrittäjää hieman tarkemmin.

Millaista on käydä romuilla kauppaa?

Monihan mieltää, että romualan yrittäjä on reippaasti ylipainoinen, likaisissa farkuissa ja flanellipaidassa pihalla heiluva vanha mies, jolla on kourassa tukku seteleitä. Tuolla setelinipulla sitten hyvitetään asiakkaalle tuodun romun hinta, joka perustuu enemmän tai vähemmän ”omaan” pörssikurssiin. Pihat pursuavat romuja, ja pahimmat kasat uhkaavat kaatua konttorirakennuksen päälle.

(Tähän väliin mainittakoon, että Metallit rahaksi -yrityksen tapauksessa ei ollut näin.)

Käytännössä seuraamme viikoittain pörssikursseja, ja määritämme romuista ja eri metalleista hyvitettävän hinnan. Sisään ostamastamme asiakkaan romuerästä hyvitetään tietty hinta, ja kun eri metallia on kertynyt vaadittava ulosmyyntierä, myymme sen pisteeltämme eteenpäin. Useimmiten romukuutio Luumäeltä päätyy aina toiselle puolelle maapalloa saakka.

25 vuotta romualan yrittämistä mutta miehen mieli ja olemus ovat silti virkeät!

 

Jos kuvailit äsken romukauppiaan stereotypian, niin millainen on sitten teidän keskivertoasiakkaanne ja mitä hänen tulee huomioida romuja tuodessaan?

Keskivertoasiakas on miespuolinen ja kyllä reilusti sinua vanhempi (olen siis 28 vuotta, henkisesti noin 90). Meillä on paljon yritysasiakkaita, mutta myös sitten yksityisiä ihmisiä on paljon, etenkin näin talvea vasten tallien ja varastorakennuksien tyhjennykset ovat kyllä yleisimpiä syitä, joiden takia meille tuodaan romua. Nyt on parasta aikaa eräänlainen syyssesonki päällä. Meidän toimintamme eroaa isoista romualan toimijoista juuri siinä, että meille yksityishenkilökin on tärkeä asiakas, ja hänen tavaroistaan maksetaan vielä ihan käypä hintakin. Monet isommat toimijat ottavat pieneriä vastaan, mutta ei niistä taideta juuri mitään hyvittää.

Meidän internet-sivuilta löytyy kattavat ohjeet, miten romuista saa parhaan hinnan ja mitä niiden toimittamisessa kannattaa huomioida. Paras hintahan maksetaan sellaisesta romusta, jossa ei ole hirveästi muuta härpäkettä kiinni. Eli jos muutaman minuutin työllä saa esimerkiksi ruostumattomasta tiskialtaasta puukehyksen irti, kannattaa se ehdottomasti tehdä.

Yksi kaveri toi juuri ruostumattoman tiskialtaan, jossa oli puukehys kiinni. Jätetään nimi mainitsematta. Koska itse tulee touhuttua autojen kanssa, niin onko niissä jotain erityisen hyviä komponentteja teille?

Ehdottomasti. Otamme vastaan esimerkiksi akut, laturit, startit, messinki- ja alumiinijäähdyttimet, katalysaattorit, kennot sekä alumiinivanteet. Yleisesti voi todeta, että kaikelle metallille on oma arvonsa, myös romumetalleille. Eli jos pihalla köllöttää kaikenlaista vanhaa romua tai autonosia, kannattaa niistäkin ennemmin ottaa pienikin raha pois kuljeksimasta ja tuoda kierrätykseen.

Sähköjohtosarjoja

 

Yhteenvetona voi todeta, että homma toimi ilman liikaa vaivaa, joten tätä voi suositella kaikille meille romunkeräilijöille! Romuilla ei varsinaisesti rikastunut, mutta suhteutettuna kulutettuun aikaan ja vaivaan korvaus oli vähintäänkin hyvä bensaraha!

P.S. Yrityksen Facebookissa voi osallistua kisaan, jossa veikataan puristettujen alumiinitölkkien määrää. Voittaja saa palkinnoksi kultaharkon, joten kannattaa käydä arvuuttelemassa. Alla on kuva kyseisestä tölkkitornista, Facebookista löytyy toinen!