Hurmaava Lissabon

Lissabon hurmaa lämmöllä ja kauneudella, eksoottisuudella, arkkitehtuurilla, rennolla elämäntavalla, ystävällisillä ihmisillä, hyvällä ruoalla ja fado-musiikilla sekä tuhansilla katsomisen arvoisilla nähtävyyksillä.   

Olin vaimoni kanssa lokakuun toisen viikon Lissabonissa. Valmistelin matkaa netistä jo pitkän tovin, lähinnä missä käydä ja mitä kokea. Suur-Lissabonissa on lähes 3 milj. asukasta, paljon turisteja ja paljon nähtävää.  On selvää että blogiini ei mahdu kuin muutamia välähdyksiä viikon reissukokemuksistamme. Ensikosketus kaupunkiin oli heti hurmaava. Lentokentälle saavuttuamme  lämpömittari osoitti + 26 astetta auringon porottaessa taivaan täydeltä. Hyvä startti visiitille oli vaimoni ensimmäinen lausahdus poistuttuamme lentokoneesta maankamaralle "Onpa mystisen kaunis valo".

Välähdyksiä vaikuttavasta Belemistä

Ensimmäisenä päivänä kävimme Belemin kaupunginosassa. Se on Lissabnin merkittävin monumentti- ja museoalue. Ykköskohteenamme oli kultturikeskuksessa toimiva modernin taiteen museo. Liikemies Berardon lahjoittamaan maailmankuuluun taidekokoelmaan kuuluu 900 teosta. 

Salvador Dalin lankapuhelin vuodelta 1936

Alueella on myös monia muita museioita ja paljon, paljon nähtävää. Esimerkkeinä kaksi kuvaa taidemuseon läheltä. Löytöretkien muistomerkki on pystytetty Tajojoen rannalle. Muistomerkiltä näkyy toisen kuvan puisto - Praca do Imperio. 

Löytöretkeilijöiden muistomerkki

 

Praca do Imperio- puisto

Aikamme rantakatua lompsittuamme poikkesimme lounaalle pieneen rantakuppilaan. Kalamies tilasi kalaa. Lämpöä oli lähes + 30 astetta ja aurinko porotti taas täydeltä taivaalta. Silloin tuntui, että lämpö ja aurinko uppoavat sieluni syvimpiin syövereihin. Kala-ateria taas hellitteli makunystyröitä. Siinä hetkessä oli toiveitteni täyttymys.

Oivallinen Oriente

Alueen silhuettia hallitsee Euroopan pisin, Vasco da Gama- silta. Sillalla riittää pituutta, 17,2 kilometriä, lähes maratonin puolikas... Kuvassa etualalla näkyy 145 metriä korkea torni näköalatasanteineen ja noin 1,5 kilometrin köysirata reittiä kiertävine vaunuineen. Sillan pituus hämmentää, erityisesti päiväsaikaa sillan hävitessä horisonttiin.

Vasco da Gama- silta

Kalamiehelle alueen ykköskohde on Lissabonin valtameriakvaario. Se on ulkoapäin omituisen näköinen muistuttaen lähinnä öljynporauslauttaa. Vaimo väitti valtameriakvaariota etsiessämme ettei rakennuksessa voi olla akvaariota, koska se on keskeneräinen katolta taivaaseen sojottavine keppeineen. Akvaariossa on 16.000 kalaa ja muuta merenelävää neljältä valtamereltä. Värikkyyttä, ja ihmeteltävää riitti kotimaisiin kaloihin tottuneelle kalamiehelle. Katsopa oheisia esimerkkejä.

Puistoja ja aukioita - vilvoittelupaikkoja ja ihmisvilinää

Lissabonissa on lukuisia puistoja, puutarhoja ja aukioita. Ensiksi mainituissa on hyvä levätä ja suojautua polttavalta auringolta. Puistoissa tunsin aistivani aitoa portugalilaista elämänmenoa. Puistonpenkit tulivat tutuiksi. Aukioilla taas näin ja havannoin valtavan ihmispaljouden.  Ihmisiä oli kuin Vilkkilässä kissoja. Ihmisvilinässä taskuvarkaat jättivät meidät onneksemme rauhaan, vaikka kännykät ja kamerat sojottivatkin aika ajoin taskuistamme. 

Helteisen viikkomme suosikkikohteemme oli oheisessa kuvassa näkyvä muotopuutarha Parque Eduardo VII ja sitä ympäröineet puistot.

Parque Eduardo VII

Blogini kakkososassa raportoin matkastamme kahteen Lissabonin lähellä sijaitsevaan kohteeseen, Unescon maailmanperintökohde Sintraan ja rantalomakohde Costa da Capricaan. Molempiin kohteisiin on alle 30 minuutin ajomatka Lissabonin keskustasta.