Kisaturistina yleisurheilun EM-kilpailuissa Berliinissä - mitä jäi käteen?

Yleisurheilun EM-kilpailut käytiin 6-12.8 Berliinin olympiastadionilla, joka on yksi hienoimmista stadioneista joissa olen käynyt. Stadion on rakennettu vuoden 1936 olympiakisoihin ja siitä huokuu myös tämän ajan henki. Stadionille mahtuu 75000 katsojaa ja tunnelma iltakilpailuissa oli huumaava. Vaikka osittain televisiosta näkee paremmin kuin paikan päällä niin livenä voit aistia tunnelman, urheilijan onnistuneen tai epäonnistuneen suorituksen jälkeiset hetket, yleisön mukanaolon, valmistautumiset suoritukseen ym. Paikan päällä voit ymmärtää sen mitä urheilija kokee ja millaiset paineet suoritukseen ovat. AIVAN eri juttu kuin kotona televisiosta –suosittelen lähtemään joskus paikan päälle.

Itse istuin sekä aamu - , että iltapäivät tiiviisti katsomossa ja 35-40 asteen lämpö ei haitannut seuraamista. Paikalla oli paljon myös suomalaiskannattajia ja yleisurheilu on edelleen suomessa erittäin seurattu laji. Ajattelin jälkeenpäin, että millä tämä loistava tunnelma kisoihin luodaan? Se luodaan hyvällä kuulutuksella, musiikilla, yleisön mukaan ottamisella, kisamaskotin toiminnalla, urheilijoiden esiintuomisella ja hyvin suunnitellulla lajiohjelmalla (koko ajan tapahtuu).

Euroopan taso yleisurheilussa muutamaa lajia lukuun ottamatta on äärimmäisen kova. Verrattaessa voittotuloksia voidaan sanoa, että urheilijat USAsta, Jamaicalta tai mistä vaan joutuisivat tekemään täyden päivätyön pärjätäkseen myös näissä kisoissa . Siispä mitalin ottaminen on todella vaikeaa.

Suomalaisten suorituksia ja mitalittomuutta kisoissa on parjattu kovaan ääneen eri lehdissä ja somessa. Asiantuntijoita löytyy huikea määrä. Näistä asiantuntijoista kun saisi puoletkin valmennustouhuihin mukaan niin suomella ei olisi mitään hätää! Myös Suomen Urheiluliittoa on parjattu tukien vähäisyydestä. Liitto tukee urheilija-valmentajaparia parhaansa mukaan ja heille pitäisi antaa rauha tehdä työtään eikä syytellä ja uhkailla. Eräs ammattimanageri sanoi, että hänen mielestään tehdään tulos ja sen jälkeen tuetaan rahallisesti. Tästä aiheesta keskustellaan vielä pitkään ja onpa urheiluministeri Sampo Terhokin jo ottanut asiaan kantaa. Jos verrataan esim. Saksaan niin siellä pelkästään yleisurheilussa on valtiolla 60 ammattiurheilijavirkaa puolustusvoimissa. 3kk töitä ja muu aika harjoittelua valmennuskeskuksessa. Ei olisi huono malli meillekkään suomeen!!

Yksi urheilija, jonka arvostan todella korkealle on keihäänheittäjä Antti Ruuskanen: Karsintaheitoissa pitkän kilpailutauon jälkeen meno parani koko ajan ja finaalissa oli jo kauden parasta tekemistä. Kuudes sija EM-kilpailuissa lämmitti varmasti mieltä vaikka parista edellisistä kisoista mitali on tullutkin. Mikä parasta: Antti ei valitellut kuumista olosuhteista, leikatusta olkapäästä, lentojen aikatauluista tai mistään muustakaan. Keskittyi omaan tekemiseen, teki kauden parastaan ja lensi kisan jälkeen iloisena kotikonnuilleen Pielavedelle.

Ensi vuonna yleisurheilun MM-kilpailut käydään Dohassa ja kahden vuoden päästä EM-kilpailut Pariisissa. Suomen Urheiluliitolla on tapahtumassa jo muutoksia kun uusi toimitusjohtaja aloitti tehtävänsä elokuussa ja uusi puheenjohtaja valitaan syksyllä. Toimitusjohtajana aloittanut Harri Aalto korostikin urheilumenestystä, seuratyötä ja yhteistyön ilmapiiriä linjatessaan tavoitteitaan. Toivonkin, että osallistuisimme talkoisiin tekemällä oman osamme mahdollisimman hyvin, osallistumalla keskusteluun mutta ei huuteluun ja osallistumalla arvokkaaseen seuratyöhön panoksellamme.

Yleisurheilun merkeissä seuraava iso koitos alueellamme on Mikkelissä järjestettävät SM-viestit 8-9.9. Tulkaahan kaikki sankoin joukoin paikalle kannustamaan joukkueita. Näemme paikalla myös monta kovaa EM-kisakävijää.

Mitä yleisurheilun EM-kilpailuista jäi siis käteen? Vaikka suomelle ei mitaleja tullutkaan niin mahdollisuus niihin oli ja on monella. Paikan päällä on huikean hieno seurata kisoja ja huomasin miten kylmät väreet kulkivat selässä monen suomalaisen mutta myös muiden maiden urheilijoiden suorituksia seuratessa. Käteen jäi siis halu kehittää suomalaista yleisurheilua ja olla mukana tekemässä, seuraamassa ja kannustamassa. Miten sinä olet mukana?

Kirjoittaja on Etelä-Savon Liikunnan seurakehittäjä Kalle Husso.