Laitetesti: Canon SX430 IS

Sain käsiini Canonin PowerShot SX430 IS:n. Se on joo pokkari se…

Saisikohan tuon ennakkoasenteensa taas hetkeksi pois päältä.

Miten tuollainen pikkukamera sitten istuu sellaisen käteen, joka vannoo kuvaavansa M-tilassa (manual) ja kamera kun osaa vain automaattiohjelmat. Niitä tosin on kamerassa kyllä kaikkeen tärkeimpään.

Muuten se käteen istuminen. Noin niin kuin fyysisesti ajatellen – erinomainen. Mutta varmaan vain oikeakätisen käteen, niin kuin melkeinpä kaikki kamerat, tämäkin on tehty oikeakätiselle. Eihän mikään estä vasenkätistä tätä käyttämästä, mutta hallinta on siis oikealla. Oikealla on myös kahva, niin kuin kuvasta näkyy. Ja se tuo kunnollisen otteen käyttömahdollisuuden tähän kameraan.

Ei kun testaamaan. Ensin menee aika ihmetellessä, että mitä oikeastaan pystyy säätämään. No: Valoisuutta, kontrastia ja värikylläisyyttä. Okei, viimeinen voidaan unohtaa saman tein, en ole karkkikuvien ystävä. En HDR:ssä, enkä kyllä peruskuvassakaan. Toki väriä saa olla, mutta toisaalta en myöskään pahemmin vähentele värejä, tai jos sen teen, niin teen sen sitten käsittelyssä - en kamerassa – ja alueittain. Se on taas ihan toinen tarina…

Mutta valoisuuden säätö ja kontrasti antavat toki jonkin verran väljää kuvausmahdollisuuksiin.

Voi alivalottaa tai ylivalottaa ja korostaa vaalean ja tumman rajoja, tai siis niiden eroa. Jos kontrasti on matala niin kuva näyttää varsin littanalta. Jos kontrastia löytyy niin kuvasta ei toki tule kolmiulotteista, mutta vaikutelmana se korostuu.

Kuvakulmanvaihto joskus rakentaa kuvan...

Sitten löytyy ne perusohjelmat, joilla voi vaikuttaa mm. tarkennusetäisyyteen, syväterävyyteen ja erilaisiin kuvatehostuksiin.

Erittäin elävä (vivid). Tämän tehosteen tarkoitus on nostaa voimakkaasti värinmäärää kuvassa (saturation). Tiedän, että tämä on tykätty tehoste, mutta pidän oman mielipiteeni, ei ole minun juttuni. Vähän voi toki värejä tehostaa, mutta tota... nämä ampuu jo aika pahasti yli. Mut se on vaan mielipide... Ehkä pieni lisäys, mutta ei näin värit kaakkoon asenteella. Mutta joo, on syy miksi osa jengistä kuvasi aikoinaan Fujin filmille ja miksi osa (minä mukaan lukien) kuvasi esimerkiksi Kodac Goldilla. En ala väittelemään mielipiteistä, kaikilla on omansa ja kaikki ovat oikeutettuja siihen omaansa. Tämä on minun.

Erittäin elävä

On tietenkin ne perusohjelmat, eli muotokuva, kasvot tunnistava viive, mutta sitten on mustavalkoinen. Yleensä kameran tekemä mustavalkomuunnos on joko ylikontrastinen tai lähes kontrastiton. Tämä kamera vetää siihen jälkimmäiseen. Yksi syy miksi mustavalkomuunnos kannattaa tehdä vasta kuvankäsittelyssä.

Tiesittehän, että kun esimerkiksi Lightroomissa, josta alkaa muuten taas syksyllä kurssi Kouvolan kansalaisopistossa, voi tehdä värikuvan muunnoksen mustavalkoiseksi niin, että kaikki värikanavat ovat edelleen säädettävissä. Suosittelen...

Kameran mustavalko-ohjelmalla tuotettu.

Kuva on hyvin matta ja laimea. Mutta taas mennään sille mielipideosastolle. Ja minä kyllä arvostan kuvaajan näkemystä kohteestaan. Mutta onko tämä sellainen?

Minun näkemykseni olisi tällainen vastaavasta tilanteesta:

Lightroom -asetusten jälkeen

Ei todellakaan se ainoa oikea, eikä välttämättä hyvä. Mutta minun näkemykseni. Pidän siitä, että mustavalkokuvissa on kontrastia. Järkkärillä muuten raakakuvaa otettaessa kontrasti on jotakuinkin 0, koska kameran asetukset eivät yleensä vaikuta raakakuvaan, vaan kuva vain kennon tallentama data. Itse aina lisään kontrastia.

Näillä säädöillä tuosta kameran tekemästä jpg:stä, lisäksi kontrastia on nostettu säätimestä:

Lightroom värikanavien säädöt, mustavalkokuvassa.

Muutenkin vaatii kyllä käsittelyä tällä kameralla otetut kuvat, mutta sellaista perussäätöä. Niistä voisi tehdä Lightroomiin valmiin presetin, vinjetointi mm. on kohtuullisen kovaa. Ihan reunoissa, sen poistamiseen menee se yksi naksaus. Ei mahdoton taski.

Suomi 100 (Tässä tuli selvästi näkyviin vinjetointi kuvan reunoilla, säädetty)

Lelukameratehoste (hä??? Huononnetaanko tässä kuvanlaatua vai mitä), ennen kokeilua tulee mieleen 1960-luvulta peräisin oleva Diana -kamera. Johon minulla on muuten Canonin järkkäriin sopiva versio. Kaikkea sitä tulee ostettua...

Lelukameratehoste

No juu, siinä sitten lisätään sitä vinjetointia kuvaan. Eli mallinnetaan huonoa optiikkaa, joka ei pysty esittämään kuvaa kirkkaana reunoille saakka. Vinjetillä on toki ihan tarkoituskin, sillä ohjataan katsojan katsetta kuvan keskustaa kohti.

Muita tehosteita on kalansilmätehoste, eli väännetään kuvaa voimakkaasti pallonmuotoiseksi.

Miniatyyritehoste, jolla on ihan hauska tapa muuten esittää ympäröivää oikeaa maailmaa niin, että tuntuu kuin olisi kuvannut leluja.

Julistetehoste, tämä ei minulle oikein avautunut, mutta näyttää kuin kuva olisi vain terävöitetty reilulla kädellä.

Ilotulitus, tämä asettaa kameran kahden sekunnin valotusajalle, ilmeisesti sopivin aukko ja iso-arvoin. En ihan pääse tätä juhannusviikolla missään testaamaan tosin :)

Mutta sitten täältä löytyy jotain minullekin; Hämäräkuvaus ja pitkä valotus (! - Aina yhdestä sekunnista 15 sekuntiin saakka). Näillähän voi jo tehdä jotain?

Näitä oli mentävä heti testaamaan..

Pitkävalotus on pakko käydä kerhon studiolla testaamassa (ulkona on liian valoisaa – myös öisin). Ne valotukset kuitenkin on se mun juttu.

Äh...

En tiedä itkeä vai nauraa. Tässä se tulee esille, ettei pysty kunnolla säätämään asetuksia haluamikseen. Tai ne on vaihtoehtoisesti niin monen napin takana ettei edes jaksa etsiä parempaa vaihtoehtoa. Kun aukkoa ei itse pysty säätämään niin valotus on sitten mitä on, eli aivan liian iso tuohon valomaalaustestiin.

Löytyy myös AUTO –nappi. Se heittää kuvaajan aivot levolle ja kamera päättää itse kaikesta. Ei pysty… ei vaan pysty… Mutta sitä painamalla saa kameran myös LIVE –tilaan ja silloin pystyy tekemään siis jotain säätöjä. Niillä mennään.

Kamerasta löytyy tietenkin myös pieni salama. Salamasta ja sen käytöstä tekis mieli sanoa pari valittua sanaa, mutta ehkä siitäkin sais oman postauksen, sellaisen huumoriversion. Ihan niin kuin objektiivin päässä väärinpäin olevasta vastavalosuojasta... =D

Niin ja videokuvaa, aina HD READY tarkkuuksisena. TV:n ja perusnäyttöjen normiresoluutio on nykyään FullHD, eli 1920x1080 pistettä 16:9. Siihen tämä kamera ei siis ihan pysty. 1280x720 pistettä on maksimi. Riittänee sekin kyllä siihen mihin tämä kamera on tarkoitettu.

Mutta zoomi. Se on 45 kertainen optinen ja siihen vielä digitaalinen päälle. Itse laitan näistä aina digitaalisen zoomin saman tein pois päältä. Jos kuvaa on pakko suurentaa digitaalisesti, niin kuvankäsittelyohjelmalla tietokoneessa (tai nykyään myös tabletissa, kännykkä on hiukan liian pieni) tekee sen paremmin kuin mihin kameran pieni prosessori pystyy.

Tässä "kaikki irti zoomista" kuva:

Q (Kuva säädetty)

Eli siis kauas näkee ja silleen.

Eli. Kuvia kiitos. Niitä tällä kameralla saa. Eikä niiden laadussa ole sinällään mitään valittamista. Kennon koko on noin 20 megapikseliä, eli pikseleitä kuvassa on 5152x3864 kappaletta. Ihan sama määrä mitä perusjärkkärissä, optiikka vaan ei ole järin laadukas (vinjetointi). Ja kamera on todella kevyt, mahtuu taskuun ja on heti valmis kuvaamaan. Näkeekin niin sanotusti kauas. Hintaluokka alle 300€. Aloin jopa miettimään, että pitäisiköhän tällainen kamera matkustaa aina tuossa hanskalokerossa.

Eikä unohdeta, että tässäkin kamerassa on nappi, josta saa päälle makrotilan. Syväterävyys on lyhyt, eikä siihen pysty oikein vaikuttamaan, mutta ei sekään huono ole, vai mitä:

Voikukka sateen jälkeen - makromoodi

Summaus

Itse pidän tästä kamerasta, mutta en sen efekteistä. Laatu on ihan ok, raakakuvaa tällä ei saa kuvattua, mutta jpg:täkin voi säädellä jälkikäteen.Vaikka manuaaliasetuksia ei sinällään löydy, niin tuo pitkävalotusohjelma sentään on.

Ja yksi iso plussa, näin SoMe -aikoina. Kuvien siirto kamerasta kännykkään ja sitä kautta eteenpäin on helppoa ja onnistuu täydellisesti. On tämän pokkarin kuvausominaisuudet kuitenkin paljon paremmat kuin kännykkäkameran.