Luistimet naulaan ja kohti uusia haasteita!

Nyt on tullut se aika elämässä kun on aika luopua jostakin. Joskus on vain pakko tajuta päästää irti jotta voisi jotain uutta saada elämässä. Olen kulkenut pitkän tien siitä kun aikoinaan kotoa lähdin nuorena poikana maailmalle. Toki jo ennen sitä olin saanut pelata miesten pelejä Koo-Vee:ssa ja Tapparankin mukana tuli oltua.

Kotona pakkasin vihreään Fiat Tipoon kaksi pelikassan, eli koko omaisuuteni, ja lähdin kohti tuntematonta.

Tapparassa sain oikeastaan ensimmäisen kerran maistaa sitä miltä tuntui olla ammattilaisena, vaikkakin sillä hetkellä olin varmasti kaikkea muuta kuin ammattilainen. Kaudella 2002-03 lähdin Espooseen kokeilemaan  omia siipiä! Kotona pakkasin vihreään Fiat Tipoon kaksi pelikassan, eli koko omaisuuteni, ja lähdin kohti tuntematonta. Tästä matkasta muodostui pidempi ja hienompi polku mitä koskaan uskalsin toivoa. Sain tutustua moniin ihmisiin niin kaukalossa kuin kaukalon ulkopuolellakin, moniin organisaatioihin sekä sain käydä monessa semmoisessa paikassa jossa ei olisi muuten tullut käytyä. Yksi hieno paikka jossa sain Suomen ulkopuolella pelata oli Ängelholm. Hieno paikka meren rannalla. Tietysti on myös monia monia muitakin paikkoja jotka on jättänyt mieleen hyviä muistoja.

SaiPa

 

Espoo saa tietenkin minut aina miettimään, kun katsoo (entisen)seuran nykytilaa. Kiitos kaikille siellä mukana olleille jotka autoitte minua kasvamaan niin ihmisenä kuin urheilijanakin! Lappeenrannassa sain uralleni hieman rauhaa ja siellä pääsin ensimmäistä kertaa Liigassa pelaamaan ykkösenä joka taas oli hyvä ponnahduslauta Lahteen. Lappeenrannan vuodet kruunasi, kun pääsin yhdelle maajoukkue leirityksellekin jossa pääsin pelaamaan ainoan miesten maajoukkuepelini Sveitsiä vastaan. Hienoja muistoja! Lahdessa oli varmasti hienointa aikaa siinä mielessä kun pelejä tuli paljon joka kasvatti minua taas paljon urheilijana sekä ihmisenä.

Pelicans Kuvaaja: Mika Tiira IG: @mika_tiira

Lahdessa tuli äkillinen stoppi peleille kun yksi ja uran ainoa loukkaantuminen veikin minulta 9kk pelaamisesta. Sen jälkeen oli vaikea saada rauhaa pelaamiseen ja monen monta muuta asiaa jotka vaikuttivat liikaa tekemiseen. Viime vuosiin mahtuu myös hyviäkin muistoja pelikentillä. Esimerkiksi 17.12.2016 kun sain olla mukana Hifkn Tampereen sorsapuistossa pelatussa ulkoilmaottelussa. Paikassa jossa kävin usein pienenä poikana luistelemassa koulupäivän päätteeksi.

Tampere, sorsapuisto. Kuvaaja Riku Laukkanen (@r1kuexposures)

Vielä kerran iso kiitos kaikille minua tukeneille ja matkassa mukana kulkeneille. Sekä ISO KIITOS PERHEELLENI kun olette niin hyvinä kuin vaikeinakin hetkinä seisoneet tukenani ja kannustaneet eteenpäin!

Törmäillään hallilla ja sen ulkopuolellakin sekä hyvää kevättä kaikille!

Terveisin,

Jere Myllyniemi, 38

Tampere, sorsapuisto. Kuvaaja Riku Laukkanen (@r1kuexposures)