Viheltämättä jättäminenkin on tuomio!

Jääkiekkotuomarit palaavat verryttelylenkiltä takaisin pukukoppiin. Ottelun alkuun on vielä noin 50 minuuttia aikaa. Samassa ottelun musiikista vastaava henkilö täräyttää AC/DC:n Thunderstruckin soimaan kaukalon kaiuttimista. Ottelun läheisyys alkaa tuntua ympäri hallin. Urheilujuhla jäähallilla on taas alkamaisillaan, koska hetken kuluttua kiekko putoaa jäähän. Pelaajat siirtyvät lämmittelyyn ja tämän jälkeen jää ajetaan vielä kerran ennen ottelun alkua.

Päätuomari rytmittää ottelun kulkua lajinomaiselle linjalle. Kuva:Tommi Kirvesniemi

Ottelun tuomaristo luistelee puhtaalle jäälle ensimmäisenä. Heidän tehtävänään on johtaa ja rytmittää urheilutapahtuman kulku oikeudenmukaiselle, turvalliselle ja lajinomaiselle linjalle. Ne hetket, kun kiekkoa pelataan oikein, tuomariston tulee pysyä hajuttomana, mauttomana ja näkymättömänä. Kaikki sidosryhmät ovat tulleet jäähallille seuraamaan kahden joukkueen kohtaamista lajissa nimeltä jääkiekko. Ajassa 00:00 taululla ei ole vielä yhtään maalia eikä jäähyä. Kun pelikello lähtee käyntiin, mitataan pelaajien uran siihen saakka tehdyn harjoittelun tulos. Taitotaso, fyysisyys ja peliäly pitää saada sovellettua murto-osa sekunneissa avautuviin hyökkäyssuunnan laukaisupaikkoihin tai syöttöhetkiin. Puolustussuunnassa vastustajalle tulee tehdä kiekonriisto tai yrittää taklata hänet tilanteesta ulos.

Jääkiekolla ei kansankielessä ole jalkapalloa vastaavaa lausuntoa viitaten siihen, että jalkapallo on ”vihreän veran shakkia”. Jääkiekko joukkuepelinä ja luistimet jalassa jäällä liukuen on mielestäni kuitenkin ”valkoisen veran shakkia” hienoimmillaan! Kun kyseisellä shakkilaudalla yksilö pääsee murtautumaan maalin arvoisesti puolustuskuvion ohi tai omassa päässä kolahtaa, syntyy ”shakkimatti”! Peli muodostuu sillä hetkellä aina uudenlaiseksi, vaikka pelikellossa olisi vielä aikaa jäljellä. Maalit eivät ole keskenään samanarvoisia, vaikka niitä kerrytetään yksi kerrallaan. On eri asia tehdä 4-3 voittomaali, kun kaunistella pelin lopussa voittonumerot 7-1:een. Pelikellon käynnistyessä kentältä löytyy myös vastustava joukkue, millä on tavoitteena pitää oma pääty puhtaana ja tehdä itse voittoon tarvittavat maalit. Shakki alkaa!

Palataan kuitenkin asiaan. Ennen pitkää tulee kuitenkin hetki, jolloin tuomarin on rikottava hänen edellä mainittu näkymättömyytensä. Siinä vaiheessa, kun pelaaja tekee jonkin sääntörikkeen on tuomarin vihellettävä peli poikki. Jokin aika sitten näin tilaston, missä oli pureuduttu yksittäisten otteluiden jäähymääriin. Jos tuomari viheltäisi jäähyn nollatoleranssilla kaikista sääntökirjan rikkeistä, jokaisessa ottelussa jaettaisiin 200-250min jäähyjä. Sellaisessa ei kuitenkaan ole järkeä, vaan jääkiekkoa tuomaroidaan ns. vihellyslinjan mukaan. ”Boksiin” pääsee lyhyesti sanottuna niistä rikkeistä, mitkä tuottavat suhteettoman suurta etua.

Jääkiekkotuomarin ottelussa on tehokasta peliaikaa 3600 sekuntia! Kuva:Tommi Kirvesniemi

Miltä sitten tuo noin parituntinen tapahtuma näyttää erotuomarin silmin? Ajattelin avata ehkä hieman monotonista ja monen mielestä varmasti aika puuduttavaakin ajatuksenjuoksua, mitä varsinkin ottelun päätuomari käy läpi joka ikinen hetki pelin käydessä. Jos ajatuksenjuoksun kääntäisi sanoiksi pelin käydessä, se menisi jotenkin seuraavasti:

Puolustaja avaa hyökkäyksen pystysyötöllä: "Taklasiko kärkikarvaaja häntä puhtaasti? Oliko puolustaja kokonaisuudessaan vielä taklattavissa vai lasketaanko hänet jo seuraavaan pelitilanteeseen nähden ulkopuoliseksi pelaajaksi?" Syötön vastaanottajaa huidotaan: ”Menettikö pelaaja kiekon hallinnan sen seurauksena? Millä voimakkuudella isku tuli? Osuiko huitaisu alakäden alapuolelle mailaan vai ratkaisevasti käsille tai mailan varteen käsien välissä? Samassa nopea hyökkääjä pääsee irtokiekolle hyökkäysalueella. Puolustaja ei näe mahdollisuutta ehtiä tilanteeseen, mutta leikkaakin toisen hyökkääjän luistelulinjalle pelatakseen poikittaissyötön pois: ”Ansaitsiko hän vartaloasemansa luistelunopeudellaan vai estikö hän kiekottoman pelaajan etenemisen sääntöjen vastaisesti?”

Erotuomarin tehtävä on erittäin vaikea. Nopea tilanteiden sarja voi syntyä muutamassa sekunnissa, vaikka ensimmäisen ja viimeisen tapahtuman välimatka on helpostikin 20 metriä. Ottelun tehokas peliaika kestää tuomarin näkökulmasta 3600 sekuntia. Millä hetkellä hyvänsä voi tapahtua jotain odottamatonta. Väitän, että tuomarit näkevät lähes kaikki tilanteet tuona aikana ja siksi on hyvä muistaa, että viheltämättä jättäminenkin on tuomio!