Päivä kuvaajan elämässä

Istun Satamatie 6 kahvilassa, kuppi kahvia ja limukkaa, avaan koneen ja tabiin muistion valmiiksi. Räpsäisen pari kuvaa kahvilasta ja heitän photoshoppiin. Aika lupsakkaa, täytyy sanoa, että pitkän uran ravintola alalla tehneenä tällaista työntekoa osaa arvostaa, illalla pääsee vielä vähän kuvaamaankin :)

Aamu meni sutjakasti muksujen kanssa, muksut hoitoon, auton vaihto vaimokkeen kanssa ja nokka Lahdesta kohti Lappeenrantaa. Kyllähän tässä hommassa saa välillä auton penkkiä kuluttaa, mutta on tämä kyllä sen arvoista kun saa tehdä sitä mistä nauttii! Ja hienoa, kun voi hyödyntää tilaisuutta sopimalla tapaamisia, kuten tänään uuteen mahtavaan kahvioon minkä olinkin halunnut käydä tsekkaamassa.

Se mikä oli olevinaan pointtina tämän päivän kirjoituksessa on se, kuinka kuvaajankin työ ja arki koostuu kovin monesta tekemisestä, mitkä eivät liity, mutta liittyvät kuitenkin vahvasti siihen kameran napin painamiseen. Kuvaaminen itsessään on tekninen laji ja monelle, myös vahvaa välineurheilua, mutta aivan yhtä tärkeänä osana tätä hommaa kulkee se mitä tehdään taustalla - kuvausten suunnittelu, järjestely, kuvaus, editointi yms. nää on niitä tekijöitä minkä lopputuloksena saadaan mahtavia kuvia eetteriin, mutta ilman niitä ei tää vaan toimis. Aikaa kuluu ja inspiraatiota etsiskellään monesti tovi jos toinenkin. Jos eläisin unelma elämää ja ainoa työni olisi kameran kanssa tehtävää, kuluisi päivät pitkälti sosiaalisen näkyvyyden kehittämisessä, editoinneissa, tapaamisten ja aikataulujen järjestelyssä, kuvausten valmisteluissa, kuvaamisessa eli hommaa riittäisi ihan täysien työpäivien verran, mutta se kuinka tämä on kuitenkin vapaata luomistyötä on se mikä luo sen viehätyksen koko homman ympärille ja iso syy siihen miksi nautin tästä kovin. Muistakaa vain ihmiset, että siihen on hyvä syy miksi ne kuvat maksavat - me valokuvaajat käytetään niihin muutamaankin ruutuun suhteellisen paljon aikaa ja meillä on kotona mahdollisesti muitakin suita ruokittavana :)

Jos minulla olisi kahvila, niin en jotenkaan osaisi kuvitella muunlaista kuin tämä :D

Ittelleni ympäristö on iso vaikuttava tekijä luomisen yhteydessä, niin kuvaamisessa kuin kirjoittamisessakin. Se oli vahvasti osa syy siihen, että halusin viettää tämän päivän pitämällä Satamatie kutosta toimistona. Yksinkertaisen tilavan näyttävä tila, ympärillä ihmisiä omissa oloissaan tai isommissa ryhmissä pitämässä palaveria, rauhallisen mukaansatempaava kahvila musiikki soi taustalla ja kiire katoaa. Heti ovesta tullessani yksi paikkaa pyörittävistä herroista tuli moikkaamaan ja ehdittiin jutellakin tovi, tuli todella tervetullut ja lämmin fiilis - kotoisa olo. Enää ei haittaa vaikka ulkona paistaa vettä taivaan täydeltä ja kaunis aurinkoinen kesäilma on vain haave. 
Perheellisen ihmisen on hetkittäin vaikeaa löytää arkeen niitä rauhallisia hetkiä ja usein editointi tehdään milloin missäkin ja mitenkin, mutta kyllä siitä osaa nauttia ihan eri tavalla kun sen eristää omaksi prosessikseen ja keskittyy siihen mitä tekee. Ei sillä nautin kyllä perheen arjestakin täysillä ja en jotenkaan osaisi kuvitella rauhallista löhöily elämää omalle kohdalleni, vaan pitää olla tekemistä ja menoa - mutta tämä on niitä hetkiä mitkä antavat energiaa ja paukkuja sen kaiken härdellin keskellä :)

 

Tää on vaan upee mesta, nyt vähän jo harmittaa välimatka tänne :D

Tästä taas kahvitaukoiltuani tämän tekstin parissa lienee aika palata photoshopin pariin ja alkaa valmistautua tulevaan kuvaukseen. Loppuun onkin hyvä heittää asiaan kuuluva juomakuva, josta on alkoholi skipattu, koska autoilu :D

Mukavaa, toivon mukaan vähä sateista viikkoa kaikille!

- Teemu