Tontilla tänään - Takapiha nyt ja tulevaisuuden visioissa

Miksi nurmikkoa ei ole ollut niin kiire ajaa...

Mieheni lohdutti tai tsemppasi tai totesi muuten vain raadollisesti projektimme alussa, että "tajuathan sä Salla, että piha on yksi peppu (suorassa lainauksessa tämä oli vähän vähemmän nätisti ilmaistu) seuraavat kolme vuotta?". Lupasin tajuta ja samalla antaa itselleni sekä miehelleni anteeksi, että pihamme ei ihan voita paras puutarha -palkintoa vähään aikaan. Ei todellakaan.

Nyt näyttää tältä

Suurin osa sokkelilaudoista on jo kaadella tai jatkokäytössä (mm. pikku kepposena erään hupilätkäjoukkueen saunaillan isännän tuliaisina polttopuiksi naamioituina), mutta riittää niitä pihan kaunistuksena edelleen.

Perjantaina seuraavasta kuvasta pois pyöräilevällä kolmeveellä oli kova kiire päiväkodista kotiin, kun hänelle selvisi, että tontilla on sekä kaivinkone että auto sorakuorman kanssa. Tämä kuva on siksi, että koko etualalla oleva alue oli vielä kesän alussa kohtalaisen komeaa nurmikkoa. Noh, ei ole enää! Ehkä sitten ensi kesänä taas.

Toisaalta tämä on myös mahdollisuus: tähän on suunniteltu isoa patiota, jota tuskin olisimme saaneet aikaiseksi hyvän nurmikon päälle. Nurmikon ajaminen alkaa ällöttää meitä kumpaakin ja pojat eivät vielä hetkeen sitä jaksa tehdä. Patiot ovat tosi ahkerassa käytössä, joten miksei puulla katettaisi vielä lisää pihasta! 

Takapihamme takaosa on hieman korotettu. Sujuvasti puhumme yläpihasta ja alapihasta - antaa juhlavamman vaikutelman. Rinteessä on ollut istutuksia, jotka on alunperin valittu vailla parempaa tietämystä ja käytännön kokemusta. Olen siis salaa (tai melko avoimesti) tyytyväinen, että ne istutukset hautautuivat laajennuksen alta kaivetun massan alle. 

Yläpihalle on tulossa nurmikkoa jatkossakin ja nyt kun aluetta levennetään, saadaan yläpihalle kunnon pelikenttä. Kaksi maaliakin on jo olemassa. Mainittakoot, että toinen niistä on sellainen, mikä on ollut mukana tämän kylän poikien pihapeleissä jo 30 vuotta sitten ja tämä nostalginen kapistus saatiin meille edellisellä viikolla. Yläpihalla seuraavaa kesää odottaa myös trampoliinikehikko, tästä alueesta tulee siis varsinainen action park. Toivottavasti muutama marjapensas ja omenapuu sekä raparperit saavat silti jatkossakin kasvaa rauhassa alueen toisessa nurkassa.

Rinteeseen tavoitteeni on vetää ehkä kolminkertainen suodatinkangas, tai jokin muu viritys, mistä ei ihan heti rikkaruohot läpi tule. Kitkeminen on hanurista. Tosin taitaa olla mahdoton haave, pihallamme voikukan on nähty puskevan läpi asfaltistakin. Rinteen istutuksien kanssa mottona tulee olemaan keep it simple ja yhtä lailla  less is more. Jotakin hyvin yksinkertaista havukasvihässäkkää tähän on suunnitteilla ja erilaista kiviainesta. Jotain sellaista, mikä suunnilleen hoitaa itse itsensä ja mitä katsellessani voin ilman tunnontuskia jatkaa kesäisin aurinkotuolissa makoilua.