Älä mixaa politiikkaa ja uskontoa

Vanha kansa koetti opettaa meitä nuorempia, että politiikka ja uskonto ovat kuin öljy ja vesi. Toinen kelluu toisen pinnalla, eikä sekoituksesta saa kuin kierrätyskelvotonta jätettä. Ilmeisesti ulkoministerillemme Timo Soinille nuo neuvot eivät ole menneet ihan suoraan ylärekisteriin. Hänen kannanottonsa abortin kieltämisen puolesta ovat saaneet koko suuren somen sekä elävät kansalaiset takajaloilleen. Katoliset mielipiteet ovat vieneet huomion pois näkymättömistä poliittisista saavutuksista ja tuoneet uskonnon täysin aiheetta keskustelujen keskiöön.

Valitettavasti tällä viikolla kalahti kivi jo vähän Soininkin nilkkaan, kun katolisesta maailmasta kuultiin perin ikäviä uutisia. Yhdysvaltain Pennsylvaniassa paljastui tutkinnan perusteella järjestelmällinen lasten hyväksikäyttö, joka oli tapahtunut kirkonmiesten toimesta ja toisten kirkonmiesten suojelemana. Tuo inhimillinen tragedia on jotain niin järkyttävää ja surullista, ettei sitä täällä edes voi tajuta. Kun tuollaista tapahtuu järjestelmällisesti kirkon piirissä niin, että organisaatio suojelee pahantekijöitä, ei vastuuta voi edes vierittää vain yksilöiden niskaan. Pennsylvanian tapauksessa on koko yhteisö saastunut. On aiheellista kysyä, millainen kirkko sallii tuollaisen? Tästä kirkon lieveilmiöstä vaikenevat sekä Ploki että Paavi.

S(u)omessa saa olla mieltä ja uskoa - joskus valitettavasti

Soinin parjaaminen on typerää. Olipa hän yksilö tai ulkoministeri, niin hän saa uskoa, mihin haluaa. Osallistuminen abortinvastaiseen kulkueeseen ei ole hallituksen kannanotto, eikä kulkueessa Soini ollut ministeri. Hän oli vain omituisia mielipiteitä omaava perus suomalainen yksilö ilmaisemassa asiaa, johon uskoo. Kun kiellämme yhdeltä kansalaiseltamme - olipa hän vaikka ulkoministeri - vapauden mielipiteeseen, kiellämme sen samalla muiltakin. Jos mielipidevapaus ei salli kaikkia mielipiteitä, se ei ole enää vapautta. Kyllähän se joskus sattuu ja suututtaa, kun täällä sallitaan se, että voi uskoa saunan olevan asunto tai siihen, että ulkomaalaiset tulevat tänne viemään mustikat, työpaikat ja naiset. Mutta kun tuo vapaus nyt on annettu kaikille yhdenvertaisena.

Soini on kirjaimellisesti se, miksi Suomi on Suomi. Me olemme sekä uskonnon- että mielipiteiden suhteen täysin vapaa maa. Mikäli tuomitsemme Soinin mielipiteet, tuhoamme samalla palan suomalaisuutta ja olemmekin yhtäkkiä lähempänä esimerkiksi tuota katolisen kieltävää maailmaa. Valitettavasti meillä on täällä Pohjolan pakkasessa jokaiselle sallittu vapaus tuoda julki mielipiteitään - olivatpa ne miten typeriä tahansa. En minäkään Soinin kanssa samaa mieltä ole. Enkä edes hyväksy niitä oppeja, joita katolinen kirkko levittää. Mutta koska minun sallitaan uskovan omiin asioihini, on minun sallittava katolisille omansa.

Abortin kieltäminen lain kautta on julmaa ja kielto aiheuttaa monissa tapauksissa täysin tarpeetonta kärsimystä sekä äidille että sille sikiölle, jota laki olevinaan suojaa. Kieltämällä abortin, ei niiden tekeminen suinkaan lopu. Aborttien tekeminen vain siirtyy sairaaloista kellareihin.

Ajatusmaailma, jota katolinen kirkko käyttää, nojaa jonnekin sellaiseen maailmaan, jota ei ole ollut olemassa enää vuosisatoihin. Tuo sama pyhä vanhanaikaisuus huutaa homouden olevan sairautta, kieltää ehkäisyn ja esiaviollisen seksin ja luultavasti katkoisi varkailtakin kädet, jos se olisi mahdollista. Onneksi Suomessa sentään eletään enemmistön hallinnoimassa demokratiassa, jossa tuollainen katolinen ulkoministeri on vain yksi lepattava liekki aborttikulkueessa.

Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta

Vanhana populistina Soini tietää tasan, mitä tekee. Hän käyttää perustuslaillista mielipiteenvapauttaan hyväksi, jotta saa palstatilaa itselleen. Jos muut marssivat liberaalia tietä kohti sallivampaa elämäntapaa, niin parhaiten massasta erottuu kävelemällä heitä vastaan. Tuomitsemalla Soinin aborttimielipiteet, annamme itse hänelle lisää palstatilaa somessa ja lopulta myös lehdistössä. Tuo vähintään tuplaa sen näkyvyyden, minkä noilla mielipiteillä ansaitsisi. Nykyajan some kun toimii niin, että tärkeintä ei ole sisältö, vaan metelin kokonaismäärä. Sisällöstä piittaamatta laumasieluiset ihmiset kiinnostuvat siitä, mistä muutkin. Lopputulos on tässä tapauksessa se, että Soinin osallistuminen abortinvastaiseen mielenosoitukseen tai Argentiinan lainsäädäntöä nuoleskelevat twiitit saivat suhteettoman suuren huomion. Pitkässä juoksussa koko kohu kääntyy Soinin voitoksi. On jo vuosia nähty, että äänestyskopissa eivät paina teot, vaan se, että naama on julkisuuden kiillottama ja twiittien kaunistama.

Myös minä uskon Jumalaan. Minun Jumalani ei kiellä aborttia tapauksessa, että lapsi on syntynyt raiskauksen tai hyväksikäytön vuoksi tai tapauksesa, jossa lapsen äitikin on pelkkä lapsi. Eikä minun Jumalani kiellä aborttia lapselta, joka ei tulisi selviämään elossa, vaan lyhyet elinpäivät olisivat täynnä kärsimystä sekä lapselle että sen äidille. Minun Jumalani sallii jokaisen päättää omasta kehostaan ja luoda elämästään itselle parhaan mahdollisen. Luojan kiitos minulla on oikeus omaan uskooni ja mielipiteeseeni.

 

Kansikuva - Pixabay