Onnea Suomi100

Arvon rouva...tai oikeastaan neito!

On ehdottomasti onnittelujen paikka, kun saavutatte korkean sadan vuoden iän. Matkanne alkoi jo vuonna 1917 todellisen pihtisynnytyksen kautta. Olittehan tuolloin vielä tiukasti Venäjän pihdeissä. Synnytyksen jälkeen kävitte melkoisen sisäisen kamppailun ennen lopullista jaloilleenpääsyä. Ensimmäiset vuosikymmenenne olivatkin julmaa taistelua - 40-luvulla ihan konkreettisesti henkenne edestä. Nuo ajat jättivät nahkaanne ikuiset arvet.

On ollut ilo seurata menestystarinaanne läpi vuosikymmenten. Huolimatta melko vaatimattomasta ja jopa kaukaisesta sijainnista, olette maailmalla tunnettu ja tunnustettu. Kukapa ei tuntisi maata, jossa ei kesällä ole kuuma, eikä talvella valoa näy, mutta joka siitä huolimatta on onnistunut houkuttelemaan joulupukin asukkaakseen. Kunniaksenne valaistaan maailmalla tänään useita monumentteja suosikkivärienne mukaan. Tuollaisesta huomionosoituksesta olisi moni muukin lady onnellinen.

Olette säilyttäneet solakan muotonne sen jälkeen, kun ankaran laihdutuskuurin jälkeen lanteiltanne sipaistiin hieman radikaalein liikkein ylimääräistä pois. Harmillisesti samassa leikkauksessa vietiin myös toinen käsivartenne, mutta sen voi katsoa olevan ulkonäkönne persoonallinen puoli. Olen vakaasti sitä mieltä, että tuota ylimääräistä ei meillä kaipaa enää kukaan.

Valitettavaa on, että muotojanne arvostellaan vielä tänäänkin. Etenkin viime aikoina olen joutunut huomaamaan, että tuo itäisempi naapuri hivelee teitä turhan läheisin ottein - välillä syyllistyen jopa ahdisteluun tai alueloukkauksiin. Näinä tasa-arvon aikoina soisin, että jokainen naapuri ja läheinen toveri pitäisi sormensa rajan omalla puolella, ettei suotta tarvitsisi tuolla EU:ssa nostaa #metoo-korttia. Onneksi sentään tuo länsipuoli on antanut teidän olla rauhassa (mutta huhujen mukaan heidän intressinsä eivät muutenkaan liity puskuriosastoon. He kun ovat 1700-luvulta saakka olleet muodikkaasti "puolueettomia")

On täysin viehättävän ja sovittelevan luonteenne ansiota, että olette päässeet mukaan isojen poikien pöytiin. EU:ssa teidät noteerataan täysjäsenenä ja YK:ssa olette tunnustettu jäsenvaltio. Ja olen kuullut huhuja, että teitä olisi kosiskeltu jopa NATO:n poikien pöytään. Noissa kosinnoissa liikkuisin kuitenkin varovaisesti, sillä tuo itäinen naapurinne on herkästi mustasukkainen muiden antamasta huomiosta. Ja jos suoraan sanon, niin se Yhdysvaltain nykyinen nokkamies ei ole teille ollenkaan sopivaa seuraa.

Olette älykäs. Tämä johtunee siitä, että olette aina puolustaneet kaikille tasa-arvoista koulutusta ja pyrkinyt turvaamaan sen, että oppi, jota annetaan, on laadukasta. Onkin valitettavaa, että koulutuksen arvostus on viime vuosina laskenut. Sen näkee siitä, että hashtag-sukupolvi ei saa pisa-taulukossa samanlaisia arvosteluja kuin kultaisina vuosina. Ettette vain olisi väsynyt pitämään koulutuksen lippua yksin yllä? Vai onko koulurakennusten home päässyt iskemään sädesienen lailla myös perusarvoihinne?

Minun täytyy näin läheisenä tunnustaa, että teistä on viime vuosina  tullut hieman kallis ylläpidettävä. Joka kuukausi tilitän taskuunne melko tuntuvan summan taskurahaa, mutta mihinkään se ei tunnu riittävän. Onkohan tuo kulutuksenne ihan oikeassa tasapainossa? Kai ymmärrätte, etteivät minunkaan tuloni ihan kaikkeen riitä. Toivoisinkin, että harkitsisitte menojanne hieman tarkemmin ja koettaisitte tulla toimeen edes hieman vähemmällä. Kuuntelen aina kateellisena, kuinka vähällä jotkut naapureistamme pärjäävät. Miksemme siis mekin.

Olette tunnettu Muumeista, Marimekosta, Mika Häkkisestä ja tietenkin Matti Nykäsestä. Kaikki nuo M:llä alkavat menestystarinat (en tahallani laittanut sitä kännykkäfirmaa, koska jos sen kirjoittaa M:llä, niin siitä tulee Mokia, joka tosin kuvaa sitä loppujen lopuksi aika hyvin) kielivät siitä, että rouva...ei kun neito..on osannut olla framilla koko olemassaolonsa ajan. Marimekon ja Häkkisen vielä jotenkin ymmärrän, mutta vaatii todellista taitoa tehdä Suomi-mannekiini hyväntahtoisista, mutta vahvasti keskivartalolihavista ja anatomisesti kummallisista sukurutsaajista. Nykäsestä en edes ala...

Puutteistanne huolimatta olette edelleen silmissäni kaunein. Vaikka UPM-pahalainen parturoikin puutarhaanne vääristä paikoista, niin sieraimissani tuoksutte edelleen havupuulta, suolta ja tuntureilta. Viime vuosina se pistävä sellunhajukin on vähentynyt, kun metsäteollisuutta on "vahingossa" vaihdettu luontoarvoihin. Toki maailmanmarkkinat tässä hieman auttoivat.

Olette minulle turvallisin kumppani. Majailette maaperällä, jossa eivät tsunamit huuhtele rantavesiä, eivätkä maanjäristykset runtele taloja uuteen uskoon. Olette, ainakin teoriassa, tasa-arvon vankkumaton kannattaja ja jos pahimmat ongelmanne ovat alpakoiden ja äärioikeiston päällekkäinen buukkaus samalle torille, niin asianne ovat kovin hyvin.

Älkää huoliko ikääntymisestänne. Minusta se tuo teille vain lisää arvovaltaa ja antaa uskottavuutta. Olkaa maltillinen ja pitäkää se maahanmuuttajista rääkyvä äärioikeisto kurissa. Sallikaa meille aina yksi Paavo Väyrynen ja pari Matti Nykästä, sillä teidän tehtävänne on tarjota meille lapsillenne leivän lisäksi myös sirkushuveja. Älkääkä suostuko tuon itäisen naapurin kosintoihin, vaan pitäkää itsenne vapaana nauttimaan maailman iloista. Olette hyvä lähes tuollaisena kuin olette.

Onnea satavuotis-syntymäpäivänäsi Rakas Suomi-neito!

 

Toivottaa

Toni perheineen