Osaan-Haluan-Aion

Näin syksyn tullen pukkaa taas vaihteeksi pientä ammatillista kriisiä. Syyt ovat tällä kertaa onneksi ulkoapäin tulevia, joten ei auta kuin istua tiukasti kelkan kyydissä ja nauttia matkasta. Mutta tämä työelämän maanjäristys palautti minut taas yhden lempiaiheeni - haaveilun - pariin. En olekaan pitkään aikaan rakennellut itselleni ns. unelmakarttaa.

Viime vuosien koettelemukset ovat tehneet minusta vahvemman. Enää en säiky sitä, että elämässä yhtä tukipilaria ollaan kovaa vauhtia nyhtämässä jalan alta. Olen oppinut, että elämässä kaikki järjestyy - joskus ja jollain tapaa. Lisäksi osaan katsoa entistä paremmin elämää kokonaisuutena. Jos peruspilareista yksi sakkaa ja muut ovat paikallaan, niin koko sokkeli tuskin sortuu, vaikka säröjä tuleekin.

Kehitin vielä itselleni uuden metodin käydä läpi oman elämäni tavoitteita ja haaveita. Nimitin menetelmän Osaan-Haluan-Aion -menetelmäksi. Mutta ensin taas perusjargonit haaveista ja elämän tavoitteista.

Haaveet pitävät elämän liikkeessä

Yksi pitkäaikaisimmista haaveistani on kirjoittaa kokonainen kirja siitä, kuinka jokaisen tulisi osata ja uskaltaa haaveilla ja tavoitella elämässään asioita. Haaveet antavat elämälle suuntaa ja luovat horisontin, jota kohden kulkea. Ilman haaveita ei elämässä ole tavoitteita ja jos ei ole tavoitteita, ei myöskään ole suuntaa, johon elämäänsä ohjaisi. Minun filosofiani mukaan tavoitteet luovat elämään automaattisesti liikettä.

Elämässä tarvitaan kaikenkokoisia tavoitteita. Jos kaikki haaveemme olisivat massiivisia ("Tahdon astronautiksi" tai "Haluan pankkitililleni miljoonan"), saattaisi haaveiden tavoittelu jossain välissä jo turhauttaa. Pitkä matka vailla väliasemia saa epäilemään matkanteon järkevyyttä.

Kun elämässä on sopivasti pieniä tavoitteita ja sen lisäksi noita "vähän suurempia" haaveita, on helpompi huomata, että todellakin liikkuu kohti päämääriään. Saman asian ajaa se, että suuremmat tavoitteet paloittelee pienempiin osiin ja osatavoitteista lopulta rakentuu vaikka sitten se astronautin ura.

Haaveet voivat liittyä mihin tahansa elämän osa-alueeseen. Jokainen meistä painottaa elämänsä eri tavoin ja jokainen myös näkee elämänsä erilaisina kokonaisuuksina. Itse jaoin ennen haavekartan rakentamista elämäni viiteen eri kategoriaan, joiden alle aloin miettiä tavoitteitani. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa jaottelulle ei ole. Minä tein jaon seuraaviin osa-alueisiin:

  • Työ (Työpaikka, ammatti, rahaan liittyvät asiat)
  • Perhe (Lapset, isyys, parisuhde, ystävät)
  • Oppiminen (Opiskelu, harrastukset, elämäntaidot)
  • Terveys (liikunta, elämäntavat, sairauksien hoito)
  • Elämänhallinta (Minuus, arjen hallinta)

Yleensä nuo osa-alueet löytyvät helpoiten sieltä, mistä kenkäkin eniten puristaa. Ne, joilla terveys reistaa, löytävät helpoiten elämän päämäärät terveyden parantamisesta. Sen sijaan perusterve ihminen, jolla pukkaa ammatillista kriisiä, on taipuvainen keksimään kehityskohteensa työn puolelta. Jos taas terveys on kondiksessa ja työtä riittää, mutta illat taistelet vallattomien murrosikäisten tai erohaluisen aviopuolison kanssa, niin focus kohdistuu helposti perheen puoleen. Sitä kaipaa eniten, mistä on kovin puute.

Itse en näe esimerkiksi rahaa yhtenä elämän osa-alueena, vaikka sitä kummasti tarvitseekin. Ymmärrän hyvin niitä, jotka näkevät rahan tavoittelun yhtenä elämän peruspilarina, mutta minuun se ei sovi. Keski-ikään mennessä olen oppinut, etten ole simo-säästäjä tai finanssinero ja taskutkin ovat sen verran silkkiä, ettei sinne paljon jäämiä kasaannu.

Rohkeutta on uskaltaa haaveilla

Omien haaveiden tiellä on kaikkein yleisimmin se tyyppi, joka tuijottaa aamuisin peilistä. Monet eivät uskalla haaveilla, koska joko pelkää epäonnistumisen tuomaa tuskaa tai sitten pelkää pelkästään muutosta. Elämä on turvallista, kun pysyy paikallaan, eikä suotta tavoittele mahdottomia. Ja toisaalta taas, jos ei liikoja yritä, niin ei ainakaan epäonnistu. Itsekin tunnen ihmisiä, joiden elämän tavoitteena on staasi - paikallaan pysyminen. Se toki heille sallittakoon...

Rohkeat uskaltavat haaveilla ja kaikkein rohkeimmat uskaltavat haaveilla asioista, jotka tuntuvat jopa mahdottomilta. Kukaan ei käske haaveilemaan ainoastaan asioista, jotka voivat toteutua. Eikä haaveilla ole edes ylärajaa tai luottorajaa. Käytännössä haaveilu alkaa olla maailmassa ainoita ilmaisia huveja, joihin aikaansa voi käyttää.

Haaveilun tiellä on myös taistelu ajasta. Haaveiluun käytetty aika koetaan usein turhana ja joutavana, vaikka tosi asiassa käyt haaveillessasi oman elämäsi kehityskeskustelua. Päämäärätön harhailu omassa elämässä on monesti enemmän aikaavievää ja kalliimpaa kuin se, että kerrankin tekisit itsellesi haavekartan, jolla suuntaat elämääsi oikeaan suuntaan.

Kirjoitettu haave on sopimus itsen kanssa siitä, että homma toteutuu

Haaveet kannattaa kirjata ylös. Minusta jokaisella ihmisellä tulisi olla päiväkirja tai muistivihko, johon kirjaa omia ajatuksia ja haaveita. Kun satun harrastamaan kirjoittamista, minulla on muistikirjoja joka paikassa ja ostan vielä varastoonkin tulevia kirjoitusalustoja.

Minusta haave konkretisoituu, kun se on kirjattu ylös. Kirjoitettu haave on kuin olisit tehnyt itsesi kanssa sopimuksen siitä, että hommaa lähdetään oikeasti toteuttamaan. Ja kirjoitettaessa tavoitteesta tulee muutenkin konkreettisempi. Haaveesta tulee näkyvä, kun sen voi lukea paperista. Ja jos joskus käy niin, että unohdat, mitä elämässä tavoittelet, sen voi kätevästi käydä kurkkaamassa muistikirjasta.

Tästä hyvä esimerkki on se, kun haaveilin pääseväni radioon. Äänituotantojen tekemisen olin kirjannut joskus ylös, kun rakentelin haaveita tulevalle vuodelle. Muistin tuon "lupauksen itselleni", kun lähetin Radio Saimaalle toiveen päästä kanavalla ääneen - ja kas kummaa sekin haave toteutui!

O-H-A -menetelmä

Kun olin kirjoittanut nuo elämäni osa-alueet ylös, keksin seuraavaksi uuden tavan kirjoittaa omat haaveeni ja tavoitteeni ylös. Tein muistikirjan sivulle kolme saraketta, joiden yläosaan tulivat otsikot

  • OSAAN
  • HALUAN
  • AION

Ensimmäiseen sarakkeeseen kirjasin ylös asiat, jotka jo osaan. Nämä voivat olla henkilökohtaisia ominaisuuksia (olen hyvä puhumaan ihmisille, osaan piirtää, osaan puhua useita kieliä, olen matemaattisesti lahjakas, luon upeita twiittejä, en ole velkaa enemmän kuin pystyn maksamaan) tai taitoja, joita on hankittu koulutuksen tai työn kautta (Surffaan sujuvasti somessa, taidan excelin kuin velho, tunnen pörssikurssit kuin omat taskuni). Sarakkeen tavoite on vain kartoittaa sitä, millainen jo olen ja mitä osaan. Varsinaisten haaveiden suhteen tässä haetaan pohjaa, jolle tavoitteita aletaan rakentaa.

Omista osaamisalueista voi jalostaa lisätavoitteita (jos osaan piirtää, voin haaveilla uudesta ammatista sen parissa). Toisaalta taas alueille, jotka hallitsee, ei kannata uhrata oppimisenergiaa, mutta niiden avulla voi toteuttaa uusia haaveita (olen hyvä opppimaan kieliä => haluan opiskella espanjaa ja venäjää, olen hyvä puhumaan ihmisille => haluan alkaa torikauppiaaksi).

Omien osaamisalueiden kartoittaminen on tarpeellista myös siksi, että se auttaa itsetuntemuksessa. Omien osaamisten tunteminen auttaa esimerkiksi ammatin- tai koulutuksenvalinnoissa. Kun tuntee itseään paremmin, on moninverroin helpompaa suunnata haaveet omiin vahvuuksiin.

Itse en usko monesti vallalla olevaan epämukavuusalueella liikkumisen tarpeeseen. En koe minkäänlaista tyydytystä siitä, että menisin tekemään itselleni vastenmielisiä asioita vain siksi, että voin todistaa "ylittäneeni itseni". Minusta itsensä ylittämisen voi tulkita pikemminkin energian hukkaamiseksi sellaiseen, jota ei todellisuudessa halua.

Ja joskus on hyvä tutkia, mitä kaikkea jo osaa. Siitä tulee itselle parempi mieli ja joskus lyttyynpolkaistu itsetunto tarvitsee pientä hivelyä.

Haluan-sarake sisältää kaikki mahdolliset - ja mahdottomat - haaveet

Keskimmäiseen sarakkeeseen kirjasin kaikki - siis ihan kaikki - asiat, joista haaveilen. Siellä olivat sekaisin pienet ja isot asiat ja sinne kirjasin ylös myös ne haaveet, jotka äkkiseltään tuntuivat mahdottomilta. Tämän keskimmäisen sarakkeen tulisikin paisua kaikkein suurimmaksi. Haluan-sarakkeen kirjoittaminen vaatii sitä edellämainittua rohkeutta haaveilla ja tunnustaa itselleen, mitä elämässä tavoittelee. Se vaatii myös sitä, että tiedostat, mitä elämästäsi puuttuu.

"Haluan"-sarake saa sisältää hulluimmatkin haaveesi. Tärkeintä on, että haaveet ovat sinun omiasi, eivätkä mistään ulkoa tulleita. Kukaan muu ei pysty suuntamaan sinun elämääsi oikein, eikä kukaan muu voi oikeasti tietää, mitä sinä haluat elämältä. Kokeilkaapa vaikka joskus tarjota teini-ikäiselle omia ammatillisia haaveitanne, niin opitte, mistä puhun.

Haluan-sarakkeeseen kannattaa koettaa muotoilla omat haaveensa niin konkreettiseen muotoon kuin pystyy. Jos kirjaat haluavasi "tulla rikkaaksi", niin se ei usein konkretisoidu suoranaiseksi haaveeksi. Mutta kun alat muotoilla epäselvää tavoitetta tarkemmaksi, löytyy humpalle juoni.

Haluan rahaa => haluan ammatin, jolla voin rikastua => Haluan opiskella pankinjohtajaksi

Haluan rahaa => en halua tehdä palkkatöitä => Muutan Espanjan rannoille gigoloksi

Oma keskisarakkeeni sisälsi kokonaisuutena seitsemäntoista eri asiaa. Noista jokainen liittyi johonkin yllämainittuihin elämäni osa-alueiseen. Jokaisesta osa-alueesta löytyi joku asia, jota tavoittelin. Kivaa, kun elämä ei vielä olekaan miltään osa-alueelta valmis. Ja totta kai osa omista tavoitteistani liittyi useampaan eri osa-alueeseen jollain tapaa. Hauskaa oli huomata, että vaikka koko unelmakartan rakentamisen lähtökohtana oli ammatillinen syy, niin nuo omat haaveet liittyivät yhtä lailla oman minuuden rakentamiseen ja parantamiseen. Tämä kertoo varmaan sitäkin, että oma ammatillinen epävarmuus liittyy siihen, että henkilökohtaisessa elämässäkin on vähän "rapattavaa".

Aion-sarake suuntaa toiminnan oikeaan tekemiseen

Sivun viimeinen sarake on nimeltään "Aion"-sarake. Siihen kirjasin keskimmäisestä sarakkeesta ne tavoitteet, joihin aion oman toimintani oikeasti suunnata. Jos haaveita on sata, niistä tuskin ehtii kaikkia asioita kehittämään heti. Sen vuoksi tulee tehdä omaa karsintaa sen suhteen, mitkä tavoitteista ovat itselle kaikkein tärkeimmät ja kiireisimmät. Jos olet ammatillisesti hukassa, silloin on luonnollista, että ensimmäisenä haluat keskittyä parantamaan omaa ammatillista osaamista tai työnsaantia. Jos taas elämässä eniten prakaavat perheasiat, on selvä, että ensimmäisenä haluat korjata ne. Ja sama asia terveyden suhteen - jos se reistaa, niin sen kuntoonlaittamisella luot tilaa seuraavien haaveiden toteuttamiselle.

Viimeinen sarake on varsinainen unelmakartta, joka suuntaa oman elämän suunnan seuraavalle ajanjaksolle. Siksi siihen kannattaa kehittää vieläkin tarkempia haaveita kuin edelliseen Haluan-sarakkeeseen.

Jos kirjasit keskimmäiseen sarakkeeseen haluavasi opiskella uuden ammatin ja myös sen, että haluat auttaa enemmän ihmisiä, niin nämä voivat viimeisessä sarakkeessa konkretisoitua siihen, että aiot opiskella sairaanhoitajaksi. Tai jos kirjasit ensimmäiseen sarakkeeseen, että olet oiva somenkäyttäjä ja keskimmäiseen sen, että haluat opiskella ammatin verkkoviestinnästä, niin viimeisessä sarakkeessa se on johdettu jo medianomin opinnoiksi.

Tähän viimeiseen sarakkeeeseen kannattaa ottaa mukaan jo vähän arkirealismia. Keskisarakkeen haaveista voi viimeiseen sarakkeeseen vetää ne tavoitteet, jotka toisaalta haluat toteuttaa ensimmäisenä, mutta myös niin, että mitkä haaveista on mahdollista toteuttaa ensimmäisenä. Tämän Aion-listan kanssa suuntaat oikeasti elämäsi kohti unelmia, joten kartan on parempi olla myös suhteellisen tarkka.

Elämän suunta löytyy unelmista

Minulle tämä pieni haavekartta-harjoitus oli tarpeen. Paperille kirjoitettuna asiat näyttivät toisaalta enemmän mahdollisilta, mutta myös sellaisilta, jotka uskallan luvata itselleni. Omien unelmien ylöskirjaus antoi omiin haaveisiin tarvittavaa konkretiaa ja kun haaveet vielä puristi tuohon "Aion"-sarakkeeseen, sain omille henkilökohtaisille tekemisille jonkinlaisen järjestyksen ja aikataulun.

Omista haaveistani suurimmat liittyvät opiskeluun ja haluun auttaa (mutta en aio opiskella sairaanhoitajaksi). Näiden lisäksi keräsin viimeiseen sarakkeeseen asioita, joiden kautta haluan kehittää itseäni kohti parempaa minää. Koetin löytää jokaiseen elämäni osa-alueeseen jotain kehitettävää ja tavoitteita. Silloin minusta ainakin tuntuu, että koetan elää elämääni tasaisesti sen jokaiselta kulmalta. Kun haaveita ja tavoitteita on sekä perhe- että työelämässä, niin samalla pienenee riski sille, että laiminlöisin yhtä elämäni osa-aluetta toisen kustannuksella.

Vaikka tässä voi olla pienen hörhöilyn maku, niin suosittelen kokeilemaan. Pureutumalla hetkeksi omiin unelmiin ja tavoitteisiin, voi yllättäen löytää itsestään uusia puolia ja löytää myös vaihtoehdon haaveettomalle haahuilulle. Testatkaa ja kommentoikaa, mitä löysitte!