Pikkuisen joulun tarina

Osastopäällikkö Matikainen hyräilee joululauluja ja sitoo peilin edessä uutta kravattia kaulaansa. Päällä on juuri hankittu puku sekä viimeisen päälle siistiksi silitetty kauluspaita. Vieressä höyryää lasillinen hieman terästettyä glögiä ja nappanahkaisella otsalla keikkuu mainoslogolla varustettu tonttulakki. On jälleen aika vuosittaisten pikkujoulujen. Edessä olisi hyvää ruokaa, hauskaakin hauskempaa ohjelmaa ja ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa kollegojen kanssa. Koko vuosi on painettu selkä märkänä ja viimein koettaa rentoutumisen aika.

Taksikuski Virtanen nousee ylös sängystä, istuu hetken ja koettaa saada silmät tarkennettua kelloon, nähdäkseen, paljonko työvuoron alkuun on aikaa. Edessä olisi kiistatta vuoden vittumaisin ajopäivä. Heti alkuillasta alkaen takapenkin täyttäisivät humalaiset amatöörijuopot. Samat ihmiset, jotka alkuillasta kannetaan nauraen ravintoloiden eteen, noukittsisiin illalla tiedottomina ja kuuppa ilmaisella viinalla piripintaan täytettynä takaisin kotiin. Jos ei itse olisi isäntä, niin nämä vuorot jäisivät ajamatta. Kun sadatta kertaa saman illan aikana vastaat kysymykseen "renki vai isäntä?", niin kovempihermoisenkin pinna alkaa kärytä hehkuvanpunaisena.

Matikainen saapuu hyvissä ajoin ravintolaan ja hänet ohjataan firmalle varattuun kabinettiin. Tunnelma on vielä varovaisen rento. Ilmassa tuoksuu parfyymi ja viina ja joka puolelta kuuluu tasainen puheensorina. Paikalla on jo suurin osa kanssarikollisista ja pöytäseurueet ovat kokoontuneet aloittamaan illanviettoa. Jokavuotinen jännitys on suuren johtajan puhe, johon on sopivasti ympätty asiaa ja huumoria. Matikainen ottaa alkudrinkin ja asettuu omalle paikalleen osastonsa pöydän päähän. Puheet kääntyvät nopeasti työasioista pois ja alkoholi karkottaa turhan jäykkyyden tiehensä.

Johtajan puhe on odotetun onnistunut ja tunnelma kohoaa kuin salamaniskusta. Tänään ei haukuta pitkäksi menneistä kvartaaleista tai menetetyistä kaupoista, vaan kerrankin kehutaan jokaisen osasto panosta ja kiitetään ahkerasta työstä. Alkudrinkkien sisältämä buusteri iskee juhlijoiden aivoihin.

Matikainen miettii, että jos hän olisi toimitusjohtaja, niin häntä ei näissä kinkereissä nähtäisi. Puolet porukasta haluaa puolen yön aikaan väkisin jakaa ne parhaat kehitysehdotukset suoraan ison pomon kanssa ja loput haluvat vain vetää pomoa turpaan kiitoksena kuluneen vuoden piiskaamisesta. Pikkujoulu onkin suomalaisen vuoden "päivä kuninkaana"-leikki, jossa tittelit jätetään narikkaan ja jokainen kuvittelee hetken olevansa muiden kanssa samalla viivalla. Viina tasa-arvoistaa työyhteisöä paremmin kuin mikään laki.

Virtanen on ajanut jo muutaman tunnin. Pääasiassa kyydit lähtevät lähiöistä ja päätyvät keskustaan. Jono tilausjärjestelmässä kasvaa tasaiseen tahtiin. On taksien kiireisin ilta koko vuonna. Odotus ei jaksa edes harmittaa nousuhumalaisia asiakkaita, vaan päinvastoin auton sisäilman täyttävät iloinen puhe ja kupliva nauru. Mikään ei ole niin onnellinen kuin nousuhumalainen pikkujoulunviettäjä, joka tietää saavansa juoda taas firman piikkiin yhden illan ja näkevänsä loppuillasta työkaverit samanlaisessa kaatokännissä kuin itsekin on. Joukkohumala yhdistää tiukemmin kuin Nokia koskaan. 

Virtanen ei alkuillasta taukoja pitele. Nyt ajetaan, kun kyytiä on. Jossain vaiheessa iltaa tulee kuitenkin se pieni hiljainen hetki, kun pikkujouluseurueet syövät ja ennen kuin sammuneiden rahtaus takaisin lähiöihin starttaa. Iltakymmenen jälkeen samoista kyydeistä taistelee juustokaton lisäksi myös valtio-omisteinen miekkataksi, joka poimii joukosta ne, joiden kunto ei enää taksiakaan kestä.

Matikainen on saavuttanut humalan korkeimman vaiheen. Glögien ja punaviinin päälle on ahdettu vielä jälkiruokaterävät ja mahassa vellookin kertakaikkinen sotku erilaisia ja eri värisiä alkoholijuomia. Paahtopaisti ja alkoholi taistelevat paikasta raittiissa ulkoilmassa ja Matikainen taistelee kaikin voimin pahaa oloa vastaan. Pää ei kuitenkaan voi pahoin - päinvastoin. Mieli on kirkas ja sen täyttävät sadat toistaan paremmat ideat.

Matikaisen päässä jyskyttää ajatus, että kuinka riittävä määrä juomaa onkin muuttanut reskontran Sirpan niin seksikkääksi. Päälle ahdettu lurex-mekko ja kiharalle kursittu tukka vetää Matikaista kuin suurin Rapala. Jalat vievät väkisin tanssilattialle ja Matikainen tuntee, kuinka disco lähtee lantiosta liikkeelle ja sen voimaa ei voi vastustaa. Tanssilattialla nähdäänkin lähes uusintaversio Dirty dancingistä, kun Matikaisen ja reskontran Sirpan askeleet käyvät yhteen.

Matikainen ehti jo käydä tervehtimässä suurta johtajaakin. Kertoi samalla, että hänellä on tulevalle vuodelle nippu uusia ideoita, jotka kannattaa toteuttaa heti, jos meinataan saada firma takaisin raiteilleen. Matikainen kertoi ymmärtävänsä, että johtajillekin sattuu virheitä ja tietävänsä, miksi naapuriosaston Mikko ylennettiin hänen sijastaan kolmososaston johtoon - onhan hän toimitusjohtajan vävypoika. Luoja on tänä iltana rakentanut Matikaisesta iloisen humalaisen. Hän on yhtä aikaa hauska, seksikäs ja täydellinen discon valtias.

Virtasen ilta kääntyy sikaosaston puolelle. Nesteellä hörpätty mokkakuppi ja sämpylä painuvat tyytyväisinä mahan pohjalle ja takapuoli asetuu tiukasti mersun nahkaiseen penkkiin. Virtanen on henkisesti valmis kohtaamaan joukon riehakkaita laskuhumalaisia, jotka laahustavat taksiin puolivaloilla mieli taistellen, jotta kotiosoite muistuisi mieleen. Joillakin taistelua käydään tosin sen puolesta, että kotiosoite ja siellä odottava arki eivät muistuisi mieleen ja juhlista vongattu yhden illan onni karkoittaisi huolet kauas pois. 

Kymmenen jälkeen on ensimmäisiä sammuneita raahattu taksin penkille ja roskaläjän osoite on lyöty lapulla kouraan. Taksin parfyymin muodostavat sammuneiden rinnuksille valuneet viinatipat ja suupielistä roikkuva oksennus. Kotiosoitteessa odottaa monesti kyllästyneen näköinen aviopuoliso, jonka kasvoilta näkee, että kerta ei ole ensimmäinen ja tuskin monelle viimeinenkään. Myös ensimmäiset salaparit ovat kuskattu kutupaikkoihinsa. Illan jännityksen näkee molempien kasvoista samoin kuin sen, että estot on tilapäisesti hävitetty 100% kemiallisin voimin. Virtanen tietää kuskaavansa noita samoja ihmisiä aamulla koteihinsa, mutta kasvoilla on silloin aivan toisenlainen jännitys.

Matikaisen ilta on viimeistä silausta vaille valmis. Suomalainen mies on sammuttanut viinakytkimellä älyn aivoistaan ja kaikki normaalit säännöt ja tavat on unohdettu. Reskontran Sirpan kanssa on vaihdettu kuumia suudelmia niin tanssilattialla kuin narikassakin. Matikainen on varma, että tänään häntä onnistaa. Nyt hän kuitenkin haluaa ottaa ihan pienet unet. Matikainen hiipii yökerhon pimeimpään nurkkaan ja pistää silmät kiinni - ihan vaan hetkeksi. Ihana ja tyyni rauha sammuttavat valot ja konehumpan korviavihlova jyske häipyy. Matikainen on onnellinen, sillä tällä hetkellä mikään huoli tai murhe ei paina. On vain uni, joka vie mennessään.

Virtanen ottaa jo ties monennen kyydin paikallisen yökerhon eteen. Autoon raahataan sammunut karpaasi, jolla on kravatti juicemaisesti otsalla. Mies on totaalisen tiedoton ja Virtanen miettiikin, uskaltaako herraa ottaa kyytiin. Saattajat kuitenkin sanovat, että firma maksaisi kustannukset, jos sotkua syntyy. Virtaselle tungetaan kouraan kaksi käyntikorttia. Toisessa lukee "osastopäällikkö Matikainen" ja käsin kirjoitettu osoite, joka on jossain lähiössä. Toisessa kortissa on firman laskutustiedot - vain siltä varalta, että...

Takapenkin sammunut kuorsaa koko matkan. Ääni peittää taakseen nastarenkaiden rapinan sekä yöradion juontajan äänen. Kyyti on pian ajettu ja Virtanen pakittaa rivitalon pihaan. Hän raahaa tiedottoman Matikaisen sisään, avaa oven taskusta löytyneillä avaimilla ja jättää miehen eteiseen kyljelleen nukkumaan. Pään alle taivuttelee vielä aamulla jaetun sanomalehden. Hieman kadehtii sammuneen vahvaa unta ja lähtee jatkamaan matkaa. 

Matikaisen kyyti on onneksi illan viimeinen. Virtanen ajaa taksin talliin ja tarkistaa takapenkin. Penkiltä löytyvät viimeisen kuljetettavan taskusta pudonneet XL-koon Sloggit, joihin on huulipunalla kirjoitettu "Sirpa ja suttuinen puhelinnumero". Virtanen pyyhkäiseen penkille jääneen pienen virtsatahran Sloggeilla, sammuttaa tallin valot ja kävelee kotiinsa nukkumaan.