Seisomatyöpiste kotiin

Kaupallinen yhteistyö Karelian Woodstudion kanssa

Mersu-luokan työtaso ja lada-luokan jakkara

Teen töitä pääasiassa kotoa käsin. Se tarkoittaa, että perustan aamuisin työpisteeni sinne, mihin se kulloinkin mahtuu. Välillä sitä taivuttelee selkärankansa mutkalle sohvannurkkaan ja välillä taas istun kahdeksan tuntia staattisesti keittiönpöydän ääressä (kun kahvinkeitin ja jääkaappi ovat käden ulottuvilla, niin montaa askelta ei päivän mittaan tarvitse ottaa).

Aloin päivänä muutamana miettimään, kuinka omaa ergonomiaa voisi kotioloissa parantaa sille tasolle, että työtä pystyy tekemään ilman pyörätuolia tai kotiavustajaa vielä vuosienkin päästä. Paras vaihtoehto olisi toki se, että työlle olisi pyhitetty kokonainen työhuone. Tässä viiden osakkaan sirkuksessa se olisi hieman ylimitoitettu vaade. Kakkosvaihtoehto olisi rakentaa erillinen työpiste kirjoituspöytineen kaikkineen, mutta sillekin meillä on hiukkasen verran liian vähän vapaita neliöitä. Joten vaihtoehtoon kolme....

Istuminen ei pitkän päälle ole kovin hyvää sielulle ja selälle. Ergonomisin ja siten terveellisin vaihtoehto olisi hankkia seisomatyöpiste. Kun tutkin kalustemarkkinoita, sellaisen löytäminen oli Jeesuksen syntymään verrattava ihme. Trendikkäitä sähköpöytiä löytyy jokaiselta helppoheikiltä ja torikauppiaalta, mutta niiden ongelmana on pöydän vaatima suuri tila ja sitäkin enemmän ruma ulkonäkö. Ilmeisesti toimisto-olosuhteissa ulkonäkö on valintakriteereissä kaikkein takimmaisella sijalla, koska sähköpöytiä saadaan toimistoihin myytyä ja sijoitettua. Tuskin tuo valikoima muuten olisi noin yksitoikkoisen olematon.

Etsin pientä, kätevää ja komiaa, mutta suht yksinkertaista työpistettä. Uskokaa tai älkää - löysin tasan yhden sarjatuontoisen mallin, joka näytti tasan siltä, ettei se meidän kotiimme kuulu. Koska työpiste sijoittuu käytännössä näkyville, niin rumaa "ikea-design" kalustetta ei kannataisi ostaa pelkän maksimaalisen käyttöarvon vuoksi.

Jos valmiita vaihtoehtoja ei kerran ollut tarjolla, niin paras - ja ainoa - vaihtoehto olisi teettää moinen työkalu. Aivan ensimmäiseksi käännyin - kuinkas muuten - naapurin miehen puoleen. Hän viisaampana ehdotti kääntymistä Saimaan ammattiopisto Sampon puutyölinjan osuuskunnan, Karelian Woodstudion puoleen. Sinne sähköpostilla idea ja äkkiä tulikin vastaus, että "Me osataan, aletaan suunnittelemaan!".

Kaikki tehdään kokopuusta

Kaikki lähtee siitä, että on kappale isoa lankkua...

Menin Imatralle tapaamaan kaveria, joka tulisi työtasoni tekemään. Hallikaisen Manun kanssa käytiin läpi minun ideoitani ja sitä, kuinka ne saataisiin kasattua toimivaksi työtasoksi. Liikkeelle lähdettiin käytännön kautta. Mikä on asiakkaan tarve? Millä yksityiskohdilla on merkitystä? Mitkä ovat must-juttuja ulkonäön suhteen? Villit ideat sitten soviteltiin siihen, mitä on ylipäänsä mahdollista tehdä. Montaa ideaa ei minunkaan tajunnanvirrasta tyrmätty, vaan kalusteen lopputulos on hyvin pitkälti sellainen kuin mielikuva päässäni oli alunperin.

Tästä lähdettiin liikkeelle. Suurin muutos on koko kalustetta kiertävä jalkataso ja kannen läpi tuodut jalat.

Kun alkukartoitus oli tehty, tasosta tehtiin tietokonemallinnos, jonka pohjalta saatiin ensimmäinen versio. Itselle mieleenpainuvin kohta oli, kun painelimme puuvarastoon, josta Manu näytti, että noista pölleistä hän käy pöytää tekemään. Pöydässä ei siis ole yhtään ruuvia tai naulaa, vaan kaikki osat tehdään liitoksin. Eikä pöydässä ole myöskään yhtään valmiiksi sahatusta rimasta tai laudasta koottua osaa. Jokainen pöydän osa on pienitty isommasta lankusta ja muokattu valmiiksi. Aloin vasta nyt ymmärtää, kuinka suurta taidetta ja taitoa vaativaa puusepän työ on.

Koko tekoprosessin ajan kävimme läpi yksityiskohtia. Idea siis muokkaantui tarkemmaksi läpi tekemisen. Manun kanssa keskustellessa huomasin, että ammattilainen ymmärtää puun käyttäytymisestä ja puutyön mahdollisuuksista aivan eri tavalla kuin tavallinen Ikean asiakas. Joissakin yksityiskohdissa pidin pääni, koska tiesin, että tulen elämään tämän työtason kanssa seuraavat kaksikymmentä vuotta. Huonekalu - tai minun tapauksessani työkalu - tehtiin sietämään aikaa sekä kestävyyden että ulkonäön puolesta.

Pala palalta pöytä rakentuu kestämään aikaa ja katsetta.

Kotimaista puudesignia hiotuin yksityiskohdin

Oma visioni oli ideoida työpöytä, jonka ulkonäkö olisi klassinen ja joka toimisi huonekaluna myös silloin, kun sen ääressä ei tehdä töitä. Pöydän laskutilan mitoitin niin, että siihen mahtuu kannettava tietokone, puhelin ja muistikirja. Mitään ylimääräistä tilaa en tarvitse, sillä tiedän sen alkavan kerätä suotta tavaraa. Pikkuhiljaa pöydän kansi vain peittyisi turhaan paperiin. Pöydän koko mitoitettiin myös niin, ettei se valloita meidän ennestään ahtaista neliöistä liikaa alaa.

Kauniina yksityiskohtana kannen läpi tulevat pöydänjalat, jotka on liitetty puuliitoksin. Yhtään ruuvia ei huonekalusta löydy.

Kannesta halusin tavallista paksumman. Ideana oli se, että pöydän kansi muistuttaisi lihatukkia. Paksu kansi vangitsee katsojan silmän ja antaa pöydälle klassista jykevyyttä. Jalat ja kansi ovat samaa paksuutta, jolloin kokonaisuus on stoalaisen vakaa. (Sen myös huomasi, kun kannoin pöytää paikalleen....elopainoa on sen verran että lapset eivät tätä paikaltaan siirtele). Kirjoittaessa huomaa heti, että pöytä ei hetku eikä notku, vaikka siihen nojaa. Ja vaikka joskus tulisi epätoivon hetkinä lyötyä nyrkkiä pöytään, niin lommoja ei synny, eikä kansi varmasti halkea.

Pöydän alaosaan halusin jalkatuet. Seisottuani jokusen tuhat tuntia mm. baarien tiskeillä tiesin, että tulen lepuuttamaan jalkojani aika ajoin jossain. Jalkatasosta tehtiin kiertävä sen vuoksi, että pöydän ääressä voin halutessa pitää vaikka palaveria. Ja toisaalta ideana oli myös se, että jos tätä samaa mallia haluaa hankkia joku yritys useamman kappaleen, niin tasoista voi helposti rakentaa kahden tai neljän hengen pöytäryhmiä. Aito kokopuinen huonekalu on verrattain näyttävä ilmestys vaikka firman aulaan tai avoimiin työtiloihin.

Tasoa kiertää jalkapuu, jolla voi jalkoja lepuuttaa kuin baaritiskillä ikään. Etureuna on pyöristetty.

Lisäksi tasoon tehtiin yksi välitaso. Siinä voi halutessaan pitää printteriä, latureita tai vaikka piilopulloa. Viime hetkillä tasosta tehtiin vielä säädettävä, jolloin tason käyttöä voi tarpeen mukaan muuttaa.

Mersun runkoon Ladan jakkara

En aio tehdä töitä koko aikaa seisten. Pöydän kylkeen oli tarpeen saada jakkara, jolla istahtaa välillä. Todennäköisesti Karelian Woodstudion käsissä sellainenkin olisi syntynyt, mutta turvauduin tällä kertaa halpis-versioon. Eräästä ruotsalais-peräisen huonekalujätin valikoimista löysin kevyen säädettävän jakkaran, joka ideallisesti ja ulkonäöllisesti osui tuohon pöydän kylkeen. Jakkara on sen verran epämukava, että siihen ei tule unohduttua eli se omalta osaltaan pakottaa tekemään töitä seisten. Lisäksi jakkara on sen verran pieni ja kevyt, että se on helppo piilottaa nurkkaan tai vaikka pöydän alle. (Itse asiassa jakkara toimii minulla nykyisin myös yöpöytänä silloin, kun se ei suorita työtuolin virkaansa).

Välitasolle voi jemmata printterin tai vaikka piilopullon

Käsintehdyn kalusteen hintailluusio

Halusin nähdä, millaista on suomalainen käsityö. Halusin selvittää, onko kalusteen teettäminen niin tyyristä kuin mielikuva puusepäntyöstä on. Ja kaipasin tietää, voiko kalusteita suunnitella itse täysin omiin tarpeisiin. Näiden syiden vuoksi läksin tähän työpiste-projektiin.

Kotimainen puu-design on edelleen voimissaan ja kokee tällä hetkellä uutta nousua. Kulutusvastainen elämäntapa houkuttelee hankkimaan huonekaluja, jotka marssivat kertakäyttökulttuuria vastaan. Ja toisaalta yksilöllinen ja persoonallisuutta hakeva lifestyle kannustaa tekemään omaperäisiä ja henkilökohtaisia ratkaisuja myös sisustukseen.

Täältä Etelä-Karjalasta löytyy käsistään käteviä puuseppiä, joilta toivomani kaluste muovautui. Kun itse suunnittelin, sain myös varmasti mieleisen lopputuloksen. Tässä työssä minun ei tarvinnut tyytyä mihinkään huonoihin kompromisseihin, vaan sain pöydästä juuri sellaisen kuin itse toivoin ja sain siihen ne ominaisuudet, joita tarvitsin. Pöytä on myös minun mitoilleni tehty. Minua vaikka viisitoista senttiä lyhyempi tai pidempi kaveri tarvitsisi jo eri korkuisen tason.

Lisäksi huonekalu on persoonallinen, kaunis ja se kestää aikaa. Veikkaan, että kun minusta aika joskus jättää, tuo huonekalu seisoo edelleen jonkun huoneen nurkassa omilla jaloillaan. Yritysten tarpeisiin persoonallisuutta voi vielä lisätä. Karelian Woodstudion kautta on mahdollista saada pöytään laserkaiverrettu logo tai teksti. Lisäksi kalusteisiin saa sellaisen pintakäsittelyn ja väriyhdistelmän, joka käy yksiin yrityksen muun värimaailman kanssa. Minun toiveeni värin suhteen oli, että puun syyt jäävät näkyviin, mutta pinnan sävy käy makuuhuoneemme tummempaan värimaailmaan.

On harhaluulo, että puusepän tekemät kalusteet olisivat kalliita. Asiaa täytyy pohtia pelkkää hintalappua laajemmin. Kun hinta suhteutetaan henkilökohtaiseen lopputulokseen ja siihen, että kalusteiden käyttöikä lasketaan kymmenissä vuosissa, niin hinta on suorastaan huokea. Toki tämäkin työtaso maksoi enemmän kuin sarjavalmisteinen kaluste, mutta hintaero ei ole niin suuri kuin yleisesti luullaan. Tarkkaa hintaa en kerro, koska lopullinen kustannus riippuu aina monesta seikasta.

Suosittelen tutustumaan suomalaisiin käsityöntekijöihin. Monesti tyydytään suotta huonoihin kompromisseihin tai keskitytään ostamaan kalusteita, jotka eivät kestä aikaa, eivätkä tarkempaa tarkastelua. Teettämällä huonekaluja puusepällä, saa taatusti mieleisensä ja kalusteissa on jotain, mitä jättää perinnöksi sekä maapallolle että lapsille. Kuten tekstistä varmaan käy ilmi, olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Ja lopputuloksen lisäksi olen tyytyväinen siihen, että sain hyvää, henkilökohtaista palvelua. Ja kyllä - olen vähän ylpeä siitä, että talossamme on meille henkilökohtaisesti käsin tehty huonekalu.

Kiitos Karelian Woodstudio ja Hallikaisen Manu!