SaimaaFlyFishing-Remonttireiskat

Saunaremontti

Kesällä jätkien kanssa mietittiin, että millä keinolla saataisiin hankittua seuralle hieman rahaa, rahaa jolla voitaisiin hankkia mm. kuvauskalustoa, kustantaa kalareissuja ja niin edelleen. Kalareissuihin kun uppoaa useasti kohtuullisia nippuja riihikuivaa, jos ei lupiin ja välineisiin, niin oheistoimintaan.  

Koko asia oli hieman jo unohtunut, kunnes aikanaan hetken itsekseni pohdiskelin, että mistäs tämmösiä hommia voisi löytyä. Monet meistä ovat harrastaneet jos jonkinmoista joukkueurheilua, joten tiedossa oli, että talkoita saa kun vain kehtaa kysellä. Omaksi yllätyksekseni hommia löytyikin sitten hyvinkin läheltä.

Hommien pohdinta käynnissä.

Otinkin rohkeasti yhteyttä rakkaseen äitiini ja kyselin, mahtaisiko hänellä olla mahdollisesti jotain hommia, jotka tulisi tehdä. Hänelle kun on aiemminkin tehty talkoita, tosin aivan eri orkesterilla. 

Ja kuinka ollakkaan, äidillähän oli heti yksi idea mielessä, saunan remontointi. Tähän kuuluisi se Sannin kappaleen mukainen hymiö. 

Hän siis ilmoitti haluavansa, että vanha ulkosaunan tiiliseinän rappaus puretaan ja me sitten poikien kanssa tehtäisiin uusi seinärappaus. Samalla tulisi vaihtaa vanhan hajonneen kiukaan tilalle uusi ja samaan syssyyn piti kuulemma vaihtaa uusi vesipatakin!

Minä tietenkin ilmoitin, että onnistuu! Tosin siitä ei ollut mitään hajua, että miten. Soitinkin heti Juholle ja kysäisin, että onko sillä mitään kokemusta seinän rappaamisesta, että nyt olisi todella hyvä talkoo homma! Tilanne kuulosti mielenkiintoiselta, kun Juho sanoi, että no joo on periaattessa. Jälkikäteen sitten selvisi, että olihan Juho joskus seiniä tapetoinnut…

Eli koko porukalla lähettiin hommiin ja kenelläkään ei nyt sen kummempaa tietoa ollut, että miten homma hoituu. Sovittiin, että yritetään muutaman kerran ja sitte jos siitä ei tule mitään, niin pyydetään semmoinen kaveri, joka homman osaa ja väitetään, että me se tehtiin!

40v vahna rappaus pois

No Juhon kanssa sitten kyseltiin tarkemmat tiedot, että tiedettiin millainen seinästä pitäisi tulla. Äiti tomerana ilmoitti, että kohtuu tasainen valkoinen ja hiertopinnalla, totesimme Juhon kanssa homman onnistuvan.

Revimmekin heti melkein siltä seisomalta vanhan rappauksen alas seinästä ja totesimme, että tästä voikin tulla hankala juttu.

Seuraavaksi menimmekin jo K-Rautaan ja etsimme myyjän käsiimme. Totesimme, että tarvittaisiin nyt vähän apua, että meiltä on toivottu vähän kaikenlaista ja ei ole oikein käsitystä siitä, että mitä ollaan hakemassa.

Myyjä iskikin meille auton täyteen kaikenlaista säkkiä, tiiltä ja hierrintä. Me tietenkin kiittelimme ja seuraavaksi googlasimme ”kuinka seinä rapataan”. Jopa kaupungilla alkoi porukka kiinnostumaan, että mitäs helvettiä se Kupias kuvittelee tekevänsä, kun se haki takakontillisen laastia ja tulitiiliä.

Tavoite oli kuitenkin, että sauna olisi kesään mennessä valmis!

Harjoittelemaan

Pääsimme Juhon kanssa saunalle kaikkien säkkien kanssa ja totesimme, että vedämme ensimmäisen kerroksen heti kyselemättä keneltäkään sen kummempia (tod.näk Juho teki suurimman työn ja minä seurailin vierestä työnjohtajan elkein).

Ensimmäinen karkea tasoitepinta vedettynä!
Hormin ja tiilien mallailua

Viimein koitti se päivä, että saimme kaikki miehet työmaalle! Herra Tiainen saapui paikalle kaikkineen valkoisineen kypärineen voivottelemaan, että jälki ei ole hänen mielestä tarpeeksi hyvää. Tämän, lähemmäksi kymmenessä vuodessa itsensä rakennusinsinööriksi lukeneen miehen kommentit eivät mieltä lämmittäneet ja todettiinkin, että no tee perkele ite. Ja tekihän se, naama rutussa.

Pienen vääntämisen ja huutamisen jälkeen kuitenkin aloimme porukalla mittailemaan, että mihin kohtaan kiukaan hormin pitäisi osua. Jannen hääräsi mitan kanssa kehuskellen, kuinka oli aiemmin tehnyt yhtä ja toista, jopa kuulemma haastavempiakin hommia. Ei tosin koskaan ollut rapannut. Lopulta kuinkin saatiin hormeille paikat ja päästiin oikeisiin töihin.

Tässä vaiheessa totesimme, että annettu homma voi jopa onnnistua!

Myönnettäköön, että ehkä kuvittelimme hommassa menevän pikkasen vähemmän aikaa, kuin kuukauden verran. Tasoite kerroksia mätettiin useampi, olihan vanhassa seinässä melkoisia reikiä ja painanteita. Kun seinä aikanaan oli sitten saatu mukamas suoraksi, oli varsinaisen pinnan teon aika.

Tämä vaihehan se sitten ei ihan ensimmäisellä kerralla mennyt minttiin. Edelleen paikoitellen seinässä oli liian suuria tasoeroja, jolloin laastikerros tuppasi jäämään liian paksuksi. Hiertämisestä ei tahtonut tulla mitään. Paikoitellen laasti kuivui liian nopeasti, kun paksummissa paikoissa se ei tuntunut jämivän ollenkaan.

Ei muuta kuin lisää tasoitetta.

Saatuamme seinästä viimein tasaisen, tarttui hierrettävä laasti seinään aivan toisella tavalla. Jopa niin hyvin, että saimme homman kerrasta pakettiin. Lopuksi oli vielä laitettava hieman uusia listoja, kaikkihan tietävät, että minkä mitta heittää, sen lista peittää.

Hauskaahan hommassa kuitenkin on se, että lopputulos, joka saatiin tuolla porukalla aikaiseksi olikin melko hyvä, ellei jopa mieletön!

Jälkikäteen monihan on epäillyt, että joku muu sen on käynyt tekemässä. Käsi sydämellä voidaan kuitenkin todeta, että kyllä se onnistui ihan silläkin kokemuksella, että tapetteja ollaan seiniin joskus laiteltu.

Lopputulos siis taisi miellyttää molempia osapuolia ja savukin taisi mennä piipussa oikeaan suuntaan. Löylyjä odotellessa!

Lopputulos yllätti kaikki, jopa uusien listojen tekeminen onnistui!
Remontti valmis ja siitä hyvästä tämäkin kuva saatiin otettua!

- Roki