Termit osana asuntokauppaa osa 1

Morjesta!

Pakkanen paukkuu Savonlinnassa ja tälläkin hetkellä mittari näyttää -11. Mikäs sen parempaa kun astella työhuoneeseen ja avata kone ja ottaa käsittelyyn uusi asumiseen liittyvä aihe.

Meinasin vähitellen käydä asumiseen ja asuntokauppaan liittyviä termejä lävitse.

Tänään otetaan käsittelyyn taloyhtiön vastikkeet.

Asunto-osakkeiden myynti-ilmoituksia lukiessa saatatte huomata, että siellä pyörii seuraavanlaisia termejä; Hoitovastike ja rahoitusvastike

Hoitovastikkeella katetaan yhtiön juoksevia kuluja mm. lämmityskustannukset, kiinteistövero, puhtaanapitokulut, yhtiön yhteiset sähkökulut, isännöintipalkkiot, kiinteistövakuutukset sekä vuosittaisia huoltokorjauksia.

Hoitovastikkeen maksuperuste määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan ja monesti se perustuu joko neliömäärään tai osakkeiden lukumäärään. Taloyhtiöissä voi hoitovastike olla myös jyvitetty neliömäärään perustuen ja tällöin esimerkisi isommat huoneistot maksavat suhteessa pienempää vastiketta kuin pienemmät asunnot.

Rahoitusvastike on termi, jota käydään läpi useasti ensiasunnon ostajien kanssa.

Rahoitusvastikkeella maksetaan pois huoneiston osuutta taloyhtiön lainoista. Huoneistokohtaista lainaa on yleensä uudiskohteissa sekä taloyhtiöissä, joissa on tehty suurempia korjauksia esimerkiksi putkiremontti. Tällöin taloyhtiö ottaa lainan ja sitä on osakkaan mahdollista maksaa kuukausittain rahoitusvastikkeella.

Selkeyden vuoksi asuntokaupassa puhutaan yleensä velattomasta hinnasta, joka koostuu asunnon kauppahinnasta ja huoneiston velka-osuudesta. 

 

Monesti kauppaneuvotteluiden yhteydessä ostajat miettivätkin, että haluavatko ostaa huoneiston velattomana vai pienemmällä pääomalla ja tällöin lyhentää yhtiölainaa kuukausittain taloyhtiölle.

Käyn vielä syvällisemmin läpi taloyhtiöiden hoitovastiketta, koska monesti ilmoituksissa mainostetaan edullista hoitovastiketta.

Edullinen hoitovastike, ei kuitenkaan aina ole tae hyvästä taloyhtiöstä

 

Jonkun verran näkee taloyhtiöitä, joissa vastiketaso on alhainen verrattuna vastaavanlaisiin taloihin, jolloin se paperilla näyttää hyvältä. Todellisuudessa perittävä hoitovastike ei kuitenkaan riitä kattamaan täysin vuosittaisia taloyhtiön juoksevia kustannuksia ja tällöin taloyhtiössä joudutaan perimään esimerkiksi ylimääräisiä hoitovastikkeita. 

Taloyhtiöillä ei ole tarkoitus tuottaa voittoa vaan lähinnä saada vastikkeella katettua taloyhtiön menot. Itse näen kuitenkin parempana vaihtoehtona, että rahaa jäisi hieman vuosittain ylikin, jotta olisi säästöjä yllättäviä korjauksia varten

Lämmitysmuotoon kannattaa kiinnittää huomiota vertailtaessa hoitovastikkeita. Kaukolämpötaloissa lämmitys sisältyy useimmiten vastikkeeseen ja sähkölämmitteisissä taloissa taas vastikkeen lisäksi huoneiston omistaja maksaa erikseen huoneiston lämmityskustannukset.

Normaalin kerrostaloyhtiön hoitovastikkeesta suurin osa  koostuu lämmityksestä ja vuosikorjauskuluista ja oikeastaan näillä osa-alueilla on vuosittain suurin vaikutus siihen miten vastike riittää kattamaan kulut. 

Vastiketasoon vaikuttaa myös taloyhtiöissä olevat liikehuoneistot, mutta kirjoitetaan siitä lisää myöhemmin.

Mukavaa tammikuun jatkoa toivottaen!

-anttinau