Henkinen valmennus - miksi pidän pelipäiväkirjaa?

 

Moi kaikille.

Fyysiset harjoitukset ovat iso osa jääkiekkoilijoiden arkea. Joka vuosi harjoitellaan pitkä kesä ennen pelien alkua. Nostellaan rautoja, juostaan lenkkejä, poljetaan pyörää, lauotaan ja torjutaan laukauksia yms. Myös kauden aikana fyysisiä harjoituksia on lähes päivittäin. Kuitenkin niin jääkiekossa, kuin muissakin urheilulajeissa kuulee usein sanottavan, että kilpailutilanteessa suoritustaso ja sen ylläpitäminen on vähintään 80% kiinni henkisestä valmiudesta. Seuraavaksi kerron, mikä itseäni on auttanut tämän alueen kehittämisessä.

Kauden aikana psykologin kanssa tulee juteltua ehkä kerran puolessatoista kuukaudessa. Kuitenkin yhtä häneltä saamaani vinkkiä tulee käytettyä huomattavasti useammin.


Ensimmäiseksi haluan sanoa, että urheilupsykologin kanssa työskentely on ollut itselleni iso apu. Kauden aikana psykologin kanssa tulee juteltua ehkä kerran puolessatoista kuukaudessa. Kuitenkin yhtä häneltä saamaani vinkkiä tulee käytettyä huomattavasti useammin.

Olen kirjoittanut ottelupäiväkirjaa jokaisen SaiPassa pelaamani pelin jälkeen. Kyse ei tässä tapauksessa ole niinkään otteluraporttien kirjoittamisesta, vaan päiväkirjaan tulee lyhyesti kuvailtua pelipäivän aikana läpikäytyjä fiiliksiä aina aamusta siihen asti, kun peli päättyy. 

Kun kaudessa pelataan 60 runkosarjaottelun lisäksi harjoituspelit ja mahdolliset playoffit, on selvää, että peliä edeltävät tuntemukset vaihtelevat paljonkin. Joinain päivinä fiilis on jo aamusta asti varma. Kroppa tuntuu hyvältä ja mieli on kirkas. Jonain toisena päivänä tuntemukset voivat olla täysin erilaiset. Pelissä suoritustason pitäisi kuitenkin sekä hyvänä, että huonona päivänä olla lähellä samaa. 

Pelin tulos yleensä jälkeenpäin vaikuttaa siihen, miten on luullut ajatelleensa koko päivästä. Päiväkirjaan mahdollisimman nopeasti pelin jälkeen tehdyt muistiinpanot ovat kuitenkin opettaneet, että peliä edeltävillä tuntemuksilla ei ole ollut suurtakaan merkitystä itse otteluun. Myös ns. hyvinä päivinä on tullut huonoja pelejä ja vastaavasti huonoina todella hyviä pelejä. Tämä oivallus on tuonut otteisiin rutkasti tasaisuutta, kun keskittymisen on oppinut sekä hyvinä, että huonoina päivinä suuntaamaan vain ottelun alkamisajankohdan jälkeiseen aikaan, eikä omien fiilisten kanssa painimiseen, silloin kun se vielä on epäolennaista.

Loppuun vielä kuvat viime TPS-kotipelin sekä parin viikon takaisen Kärpät-pelin päiväkirjamerkinnästä. Molemmista huomaa fiiliksen ennen peliä olleen hieman eri, mitä tulos antaisi ymmärtää. 

SaiPa-TPS
SaiPa-Kärpät



Frans #35