Kausianalyysi - Missä onnistuimme?

 

Moi kaikille. Kauden päättymisestä on nyt noin puolitoista viikkoa ja nyt pettymyksen sulattelun jälkeen on tullut aika vetää kausi nippuun pienen analyysin merkeissä.

Kausi päättyi siis pettymykseen jatkoajalla TPS-sarjan kuudennessa ottelussa. Kyllä, siis pettymykseen. Oli odotukset kauteen lähdettäessä mitkä tahansa, jokainen pelaaja pelaa voittaakseen ja kauden päättyminen tappioon missään pudotuspelien vaiheessa on aina iso pettymys. 

Nyt kun kaudesta on tovi vierähtänyt, on hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään kautta kokonaisuutena. Missä onnistuttiin ja missä epäonnistuttiin? Kuinka paljon missäkin asioissa kehityttiin ja missä pitää kehittyä vielä rutkasti lisää niin joukkueena kuin yksilöinä, jotta tulos tulevaisuudessa olisi entistä parempi? 

Lähtökohdat kauteen olivat varmasti ulkopuolelta katseltuna hankalat. Edellinen kausi oli joukkueelta taysi pannukakku ja uuteen kauteen lähdettäessä lähes kaikki meni uusiksi. Sisään tuli kokemattomampia ja nimettömämpiä pelaajia ja valmentajaksikin tuli ensikertalainen. Vielä kun sarjan ensimmäisillä kierroksilla esiinnyttiin suorastaan luokattomasti, hätäisimmät seuraajat todennäköisesti luovuttivat jo tässä vaiheessa.


Muutaman kierroksen jälkeen kuitenkin ymmärsimme ja saimme kokemusta siitä, mitä voittaminen tässä sarjassa vaatii. Se ei kovin usein ole hieno jalkakikka tai tyhmänrohkea pelaaminen omalla alueella. Se on ymmärrys siitä, mitä kukin joukkue kussakin ottelussa on suhteessa vastustajaan. Peli on yksinkertaisuudessaan materiaali vastaan materiaali. Kärjistettynä siis se voittaa, kenellä on paremmat pelaajat. Se on kuitenkin myös sitä, kuinka paljon kyseisestä materiaalista saadaan puristettua ulos juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. 

Huonon alun kääntyessä seurahistorian pisimpään voittoputkeen lokakuussa, onnistuimme varmasti puristamaan joukkueestamme irti ihan kaiken, mihin siitä silloin oli. Kaikki lähti hyvästä puolustuspelistä ja ymmärryksestä, että ennen kuin meillä on kiekko, emme voi hyökätä. Ylipelaaminen vähentyi ja tilanteissa oikominen katosi, minkä johdosta puolustuspelaaminen selkeytyi. 

Hyvän tuloksen saaminen rentouttaa ilmapiiriä ja vapauttaa energiaa harjoitteluun. Tämä myös auttoi meitä kehittämään meidän heikkouksia. Jopa vielä voittoputken aikana heikkoa ollut ylivoimapelimme kääntyi kauden aikana yhdeksi sarjan parhaista. Hyökkäyspeli kehittyi muutenkin rutkasti. Kauden edetessä pelien luonne ainakin näin maalivahdin vinkkelistä muuttui. Kun alussa otettiin lähes pelkkiä puolustusvoittoja, kauden jälkimmäisellä puoliskolla usein myös hallittiin pelejä. Pidettiin itse enemmän kiekkoa ja oman maalin suulla sai seistä pidempään ilman torjuntoja. Kun lokakuussa voittaminen vaati melkein 96 torjuntaprosenttia, ei se enää helmikuussa tarvinnut olla, kuin vajaa 92 ja pystyimme silti olemaan KalPan jälkeen liigan toiseksi kuumin joukkue.


Pelimme siis kehittyi vaatimusten mukaan läpi kauden emmekä jääneet kelkasta missään vaiheessa. Saimme myös monista yksilöistä enemmän irti kauden edetessä. Tästä hyvänä esimerkkinä Ahti Oksanen, joka selätettyään alun vaikeudet ja tuskaisuuden paukutteli verkkoa joukkueestamme loppujen lopuksi eniten ja voitti pudotuspeleissä sisäisen pistepörssin.

Ylipäätään monet pelaajat pystyivät lunastamaan potentiaaliaan kauden aikana kiitettävän hyvin, eikä yksikään joukkueemme jäsen pelannut niin sanottua ohikautta. 

Joukkueestamme löytyi varmasti myös oikeanlaista rosoisuutta. Erilaisia persoonia ja erilaisia arjen toimintatapoja. Topi Nättisen analyyttisyys, Valtteri Virkkusen joka päiväinen työ tai Elmeri Kaksosen esimerkki siitä, että omat piste-ennätykset voi paukutella uusiksi vielä myöhemmälläkin iällä. Myös kapteeni Kohon jokapäiväinen esimerkki siitä, mitä illasta toiseen tasaisesti suorittaminen vaatii. Itse en voi myöskään jättää mainitsematta Jussi Markkasen esimerkkiä ja arvoa sekä itselleni, että koko meidän joukkueelle. Isoja pelaajia kaikki. Mainita pitäisi vielä monia muitakin.

Kiitos kaudetsta kaikille teille, jotka teette tämän mahdolliseksi. Kiitos fanit, hallihenkilökunta, talkootyöläiset ja kaikki muutkin, ketkä olette olleet mukana SaiPan kaudessa. Kiitos kaikille. Nyt on hetki aikaa vetää lonkkaa ja haukata happea ennen paluuta harjoitteluun

Frans #35

Ps. Kirjoitushommat jatkuu myös tulevaisuudessa.