Mistä tunnistaa valeuutisen? Kokosimme yhteen väärää tietoa sisältävien juttujen tunnusmerkkejä

Oheista juttua on muokattu valeuutisen muotoon. Alkuperäinen juttu julkaistiin Etelä-Saimaassa 27.7.2017. Oikeassa otsikossa oli 5 200 turvapaikanhakijaa kateissa. Kuva: Päivi Virta-Salo

Facebookissa leviää huhu ulkomaalaisten törkeästä käytöksestä nuorisodiskossa. Sadat ihmiset jakavat viestiä, jonka mukaan joukko turvapaikanhakijamiehiä on tunkeutunut diskoon ja lähennellyt alaikäisiä tyttöjä.
Valeuutisia tehtaileva sivusto tarttuu huhuun. Se laatii oikean uutisen näköisen artikkelin, jossa kertoo häiriköinnistä. Valemedia liittää jonkun tekaistun kuvankin juttuunsa.
Nyt jo tuhannet ihmiset jakavat tuota uutisenmallista juttua. Kiivaimmat kansalaiset ovat lähdössä diskoon ottaakseen oikeuden omiin käsiinsä.
Poliisi joutuu puuttumaan asiaan ja katkaisemaan huhulta siivet. Mitään ahdistelua ei ole ollut.

Miksi valeuutisia tehdään?

— Valeuutisia sepitetään kaupallisin tai poliittisin päämäärin, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
Tässä tapauksessa päämäärä on poliittinen. Maahanmuuttokriittinen taho haluaa vahvistaa ihmisten ennakkoluuloja ja levittää eripuraa kansanryhmien välille.
Uutisen levitessä Facebook saa siitä taloudellista hyötyä.
— Se on asia, josta ei paljon puhuta. Valeuutiset palvelevat internetin someyrityksiä, joiden ansaintalogiikka perustuu mainoksiin.
Valeuutiset herättävät voimakkaita tunteita ja saavat paljon klikkauksia, joten niitä levittävät sivustot herättävät mainostajien kiinnostuksen.
Koska Facebook ja Google ovat saaneet kritiikkiä tämän vuoksi, ovat ne luvanneet parantaa faktan tarkistusta ja poistaa valeuutisia.
— Ne kuitenkin aina korostavat olevansa teknologiayrityksiä, eivätkä mediayrityksiä, eivätkä halua ottaa samaa vastuuta sisällöistä.

Miten määritellä valeuutinen?

Se on olennaisilta osiltaan sepitettä. Fiktioon on voitu sekoittaa tosiasioita, mutta pohjimmiltaan faktoilla ei ole väliä.
— Oikeiden uutisten ja valeuutisten välillä on iso harmaa alue, painottaa Väliverronen.
Harmaaseen alueeseen kuuluvat klikkiotsikot, jotka antavat virheellisen kuvan jutun sisällöstä. Niillä on sama ansaintalogiikka kuin valeuutisilla. Klikkaukset tuovat mainoseuroja.
— Tyypillistä on, että verkko-otsikko on eri kuin painetussa lehdessä.
Harmaaseen kenttään kuuluu myös informaatiovaikuttamiseksi kutsuttu viestinnän keino. Siinä pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen tieteelliseksi verhotuin keinoin.
Tietty intressiryhmä maksaa viestintätoimistolle, joka tuottaa tietoa vaikkapa alkoholi-, ympäristö- tai energiapolitiikasta. Esimerkiksi maatalouden ympäristövaikutuksista on tehty tällainen tarkoitushakuinen selvitys.
— Tutkimustietoa valikoidaan ja kyseenalaistetaan, jotta luotaisiin tietty mielikuva.

Voisiko ammattimedia tehdä jotakin suitsiakseen valeuutisointia?

— Median mahdollisuudet ovat kaventuneet. Verkossa ja somessa ihmiset pyörivät samanmielisten yhteisöissä ja lukevat uutisensa sieltä.
Skarpattavaa medialla on.
— Mediassa nostetaan usein yksittäisten ihmisten kokemuksia, kuten vaikka rokotusten haittavaikutuksista kerrottaessa. Tällöin kokonaiskuva hämärtyy. Yksittäisten uutisten sijasta pitäisi tehdä kokoavia, taustoittavia juttuja.

Mihin suuntaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kommentit vaihtoehtoisista faktoista ovat vieneet valeuutisointia?
— Brexitin ja Trumpin myötä valheellisen tiedon levittämistä ei häpeillä. Se on huolestuttava piirre. Samoin kuin se, että tutkimustiedon väheksyminen kuuluu valtavirtaan. Puhutaan kaikenmaailman dosenteista.
Väliverronen muistuttaa, että valeuutisia ja propagandaa on ollut aina.
— Päätöksiä ei ole tehty koskaan pelkästään faktoilla, vaan myös tunteella.

Näin tunnistat valeuutisen:
1. Katso, kuka on julkaisija? Katso tarkkaan sivuston osoite. Moni valeuutissivusto jäljittelee tunnetun median osoitteita. Whois-haulla voit tarkistaa tietoja verkkotunnuksesta.
2. Tutki yhteystietoja. Katso päätoimittajan ja toimittajien nimet. Tarkista, ovatko nimet oikeita vai keksittyjä. Oikeista toimittajista löytyy googlaamalla elonmerkkejä. Entä löytyykö postiosoite, tieto missä toimitus sijaitsee?
3. Valeuutisissa käytetään usein erilaista kieltä kuin oikeissa uutisissa. Valeuutisissa on usein kielioppivirheitä, solvaavia ilmauksia ja omituista huumoria. Älä lue pelkkää otsikkoa, vaan koko juttu. Katso onko jutussa kirjoittajan nimi.
Tarkastele:
Mihin lähteisiin juttu perustuu?
Puhuuko siinä joku?
Löytyykö sitaattia muista lähteistä?
Onko jutussa mainittua tutkimusta olemassa?
Jos jutussa mainitaan numeroita, voiko tiedon tarkistaa jostakin?
Onko jutussa linkkejä ja vievätkö ne luotettaville sivustoille?
4. Tarkista päivämäärä. Milloin uutinen on julkaistu? Onko se enää ajankohtainen?
5. Tutki omia ennakkoluulojasi. Uskomme herkästi uutisiin, jotka vahvistavat omaa maailmankuvaamme.