Onko tehokas eristys sisäilmariski? — Suomeen alkaa pian nousta lähes nollaenergiataloja

 

Risto Hämäläinen

Kevätaurinko riittää jo hyvin tuottamaan sähköä Mikkelin asuntomessualueelle rakennettuun lähes nollaenergiataloon, kertoo kiinteistönvälittäjä Esa Pietiläinen.

Vuodesta 2020 lähtien kaikkien Suomessa rakennettavien uudistalojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Yleisen määritelmän mukaan nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Sähköenergiaa voidaan kerätä esimerkiksi aurinkopaneelein, lämpöä taas tuottaa puulla.

Tuleva määräys perustuu EU:n energiatehokkuusdirektiiviin, mutta se, mitä lähes nollaenergiatalo käytännössä tarkoittaa, päätetään maakohtaisesti.

Meillä on Suomessa valtavasti vanhoja taloja homeessa, eikä se varmasti johdu liiasta eristämisestä. — Mikko Saari

Suomessa matalaenergia- ja nollaenergiatalojen on viime vuosina pelätty olevan tulevia hometaloja muun muassa paksun seinäeristyksen takia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Expert Services Oy:n erityisasiantuntija Mikko Saaripuolustaa matalaenergiarakentamista.

Hän on tutkinut energiatehokasta rakentamista VTT:llä 1990-luvulta lähtien. Tuolloin uusia matalaenergiataloja seurattiin hyvin yksityiskohtaisesti. Mittauksia tehtiin jopa tunnin välein, ja tarkkailu saattoi jatkua toista vuotta.

Nyt intensiivisiä seurantoja ei tehdä enää läheskään yhtä paljon. Yksityiskohtaiset seurantatutkimukset loppuivat rahoituksen puutteeseen. Tutkimuksia rahoittivat ensin ympäristöministeriö ja myöhemmin kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tekes yritysten kautta.

— Yksittäisiä yrityshankkeita on kyllä ollut, mutta minusta tuotekehityshankkeita ei pitäisi lainkaan rahoittaa julkisista varoista, jos niihin ei liity systemaattista seurantatutkimusta teknologian käyttövaiheesta. Kokeilukulttuuri ei toimi rakentamisen kehittämisessä, vaikka sitä paljon käytetäänkin.

Risto Hämäläinen

Katolle asennetut aurinkopaneelit ovat jääneet lumen alle, mutta voisivat tuottaa suuren osan talon käyttösähköstä.

Kosteussuojasta huolehdittava rakennusvaiheessa

Saari sanoo, että jo olemassa olevat matalaenergiatalot voivat kuitenkin hyvin. Homeongelmat, joista VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat antaneet vuosien aikana eriäviä lausumia, johtuvat Saaren mukaan muista tekijöistä kuin paksusta eristeestä.

— Meillä on Suomessa valtavasti vanhoja taloja homeessa, eikä se varmasti johdu liiasta eristämisestä, vaan esimerkiksi välinpitämättömyydestä, riskien ottamisesta, rahanahneudesta ja jonkin verran osaamattomuudestakin.

Saari huomauttaa, että sisäilmaongelmia aiheutuu muistakin syistä kuin mikrobeista. Talojen kosteusvauriot johtuvat siitä, että vettä pääsee rakenteeseen rakentamis- tai käyttövaiheessa.

Mikkelin asuntomessuilla esiteltiin viime kesänä Fortum-kodiksi ristitty pientalo, joka voidaan luokitella lähes nollaenergiataloksi. Sen käyttösähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla ja harmaavedet puhdistetaan ja käytetään hyödyksi uudelleen esimerkiksi pesuvetenä ja wc:n huuhtelussa.

Talossa on myös älykäs pesutorni ja liesi.

60 neliömetrin talo on rakennettu tuulettuvalle rossipohjalle kahdesta tilaelementistä, jotka on valmistettu sisätiloissa. Rakennuttaja Voitto Ahopelto on jo kokenut messurakentaja. Talo on hänen mukaansa vastaus energiatehokkuuden kiristyviin vaatimuksiin rakentamisessa.

— Nollaenergiataloista on tulossa arkipäivää, Ahopelto toteaa.

Risto Hämäläinen

Aurinkoenergia varastoituu akkuihin, jotka antavat virtaa myös sähkökatkon sattuessa.

Energiatehokas rakentaminen on politiikkaa

Mikko Saaren mukaan energiatehokas rakentaminen on pitkälti politiikkaa, joka ei aina edistä järkevää energiankäyttöä.

— Aikanaan määräykset keskittyivät enemmän siihen, ettei energiaa tulisi hukata. Nykyisin esimerkiksi sähkölle on annettu iso haittakerroin, mutta samalla kaukolämpöä saa tuhlata mielin määrin, Saari vertaa.

Hänen mukaansa taloja rakennetaan Suomessa tällä hetkellä liikaa määräyksiä silmällä pitäen, mikä johtaa helposti lämmitys- ja talotekniikkajärjestelmillä kikkailuun.

— Normaalit ratkaisut toimivat yleensä kuitenkin hyvin.

Saari neuvoo, että aina on mentävä hyvä sisäilma edellä ja korostaa, että rakenteet ja tarvikkeet tulee suojata huolellisesti rakennusvaiheessa.

Risto Hämäläinen

Olohuoneeseen on asennettu myös ilmalämpöpumppu. Takka toimii lämmönlähteenä, jos muut järjestelmät pettävät.

Puurakentaminen edullisemmaksi

Aalto-yliopistolla on käynnissä tutkimus, jossa etsitään keinoja lähes nollaenergiataloiksi luokiteltavien puutalojen rakennuskustannusten alentamiseksi. Tutkimus liittyy eurooppalaiseen Nero Horizon 2020 -hankkeeseen.

Hankkeen vastuuprofessori Jarek Kurnitski kertoo, että tällä hetkellä työn alla on löytää syitä siihen, miksi esimerkiksi Ruotsissa on onnistuttu tekemään energiatehokkaasta puurakentamisesta kannattavaa.

Kurnitski arvioi puurakentamisen olevan Suomessa tällä hetkellä noin 5—10 prosenttia muuta rakentamista kalliimpaa kerrostalorakentamisessa. Lupaavia tuloksia on kuitenkin saatu etenkin tila- ja seinäelementtirakenteisista päiväkodeista ja kouluista, joissa on syntynyt säästöjäkin.

— Kun puhutaan energiatehokkuudesta laajemmin, täytyy ottaa huomioon myös materiaalitehokkuus, eli miten paljon rakennusmateriaalien valmistuksesta tulee päästöjä. Kun katsotaan koko elinkaarta, puurakentamisella voidaan pienentää hiilijalanjälkeä.

Matalaenergiatalo ja nollaenergiatalo

Matalaenergiatalossa lämmitykseen kuluu huomattavasti vähemmän energiaa kuin normaalissa talossa.

Suunniteltaessa rakennuksen laskennalliset lämpöhäviöt saavat olla enintään 85 prosenttia vertailulämpöhäviöstä.

Rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota eristykseen sekä ilmanvaihtoon.

Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 ja Pohjois-Suomessa alle 90 kilowattituntia bruttoneliömetriä kohti vuodessa.

Nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, jonka energiatehokkuus on erittäin korkea ja jonka tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialla.

Tämä vaatii energiatehokkuutta talon kaikilta talotekniikkajärjestelmiltä ja elektroniikkalaitteilta, tilojen ja veden lämmityksen energiantarpeen vähentämistä sekä valaistusjärjestelmää, joka kuluttaa energiaa alle puolet normaalista.

Energiatehokkuusdirektiivin mukaan uusien rakennusten tulee olla vuoden 2020 loppuun mennessä lähes nollaenergiarakennuksia.

Lähteet: motiva.fi, rakennusteollisuus.fi

AIHEET

SANNI HAIKARAINEN

MAIJA LIIKKANEN